IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Jokin aika sitten Kansainvälinen energiajärjestön IEA julkaisi vertailun jossa Suomi valittiin johtavaksi lämmön ja sähkön yhteistuotantomaaksi koko maailmassa. IEA:n tarkastelussa todettiin että jos ja kun haetaan yksittäistä energiatehokkuuden edistämistoimenpidettä, niin lauhdevoimalaitoksen muuttaminen yhdistetyksi lämmön- ja sähköntuotantolaitokseksi on vaikutukseltaan täysin ylivoimaista luokkaa. Tätä tietotaitoa Suomen osaava teollisuus on vienyt eri puolille maapalloa hyvällä menestyksellä.


Yhteistuotannossa voimalaitoksen hyötysuhde nousee parhaimmillaan reilusti yli 90 prosenttiin, kun sähkön erillistuotannossa hyötysuhde on tyypillisesti noin 40 prosenttia ja parhaimmillaankin päästään suunnilleen 55 prosenttiin.


Yhteistuotanto edellyttää riittävää lämpökuormaa, joka voi muodostua kaukolämpöverkosta tai teollisuuslaitoksen höyryntarpeesta. Suomessa kulutetusta sähköstä noin 30 prosenttia tuotetaan tällä hetkellä lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa. Näistä voimaloista erittäin monessa on juuri turve ja puu pääpolttoaineina.


Yhteistuotantolaitoksissa on erityyppisiä toteuttamistapoja, joilla voidaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa lämmöntuotannosta käytetään sähköntuotantoon. Yhteistuotantolaitosten polttoaineena turpeen, puun ja muiden polttoaineiden energiasisältö saadaan hyödynnettyä täten mahdollisimman tehokkaasti. Energiatehokkuuden ohella päästöt ovat oleellisesti pienempiä erillistuotantoon verrattaessa. Yhteistuotantolaitoksia voidaan käyttää tarpeen vaatiessa myös kaukojäähdytykseen.

Pelkästään sähköä tuottavia turvevoimalaitoksia ei Suomessa ole kuin yksi kappale. Kaikki muut tuottavat kaukolämpöä ja  sähköä tai teollisuuden kaipaamaa prosessihöyryä. Turpeesta saatava energia otetaan siis talteen em. laitoksissa pääsääntöisesti erittäin hyvällä hyötysuhteella. Kiitos siitä kuuluu korkeatasoisille suomalaisille insinööreille. Tämäkin kertoo mainiosti siitä kuinka hyvin suomalaisten kehittämät innovaatiot lyövät itsensä läpi sekä kotimaassa että maailmalla ja samalla kohottavat koko hienoa Suomi-brandia omalta osaltaan.

Aurinkosähköstä Suomessa vielä senverran, että jos sen käyttö olisi noin yksinkertaista ja helppoa sekä kustannustehokasta kuin jokin kirjoittaja visioi tuossa aiemmin, niin onpa ihme ettei sitä ole otettu maailmanlaajuisesti jo käyttöön ajat sitten? Onhan selvää että uudet energiateknologiat tulevat jossain vaiheessa laajempaan käyttöön. Niiden aika ei ole vielä ja me Suomessakin joudumme vielä pitkälle tulevaisuuteen tukeutumaan ns. "perinteiseen teknologiaan".

Ensimmäiseksi olisi saatava koko Eurooppaa kattava "älykäs sähköverkko" ja sitä kautta vasta voitaisiin turvata häiriötön sähkönsaanti riippumatta vuodenajasta ja sähkön tuotantatavasta. Vetyteknologia tulee olemaan yksi merkittävä tekijä tulevaisuudessa. Aurinko ja tuulienergian osuus myös tulee nousemaan tulevina vuosikymmeninä. Fuusioenergian kaupallinen sovellutus on vielä melko kaukana. Aaltoenergia ym sovellukset lisääntyvät jne. Mutta kaikkien näiden todelliseen läpimurtoon on vielä pitkälti matkaa. Kukaan ja mikään yhtiö ei halua olla ensimmäisenä ottamassa "raakiletta" käyttöön suuressa mittakaavassa. Pienessä mittakaavassa, vaikkapa jonkin yksittäisen omakotitalon kohdalla, aurinkoa voidaan hyödyntää ja ollaan hyödynnettykin jo kauan, mutta suuren mittakaavan tuotantoon ei olla vielä Suomen oloissa lähelläkään teknis-taloudellisuutta. Jos puhutaan muutaman promillen tai prosentin murto-osan osuudesta, ei niillä ole kokonaisuuteen nähden oikeastaan mitään merkitystä. Mutta kuten sanottua, tietysti aurinkosähkön osalta erilaisia sovellutuksia täytyy kehittää Suomen oloihin myös. Ehkä sen osuus esim. sadan vuoden kuluttua saattaa olla prosentin luokkaa koko Suomen energiatarpeesta.

Siihen saakka, kunnes uudet teknologiat ovat valmiita laajaan käyttöön, meidän on pakko tukeutua perinteisempiin energiamuotoihin. Siinä kategoriassa turve ja puu tulee näyttämään merkittävää osuutta vielä vähintään useita vuosikymmeniä eteenpäin.