IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#1703: Kokoomuslainen - Aurinkosähköllä ei Suomessa tule olemaan merkittävää osuutta, turpeella ja puulla kylläkin

Miksi tuottaa ensin sähköä kesällä huonolla hyötysuhteella aurinkokennoilla ja sitten sanoa ettei sitä voi varastoida talveksi? Eikö jo lähtökohta ole aivan väärin? Aurinko on säteilyä, josta saadaan lämpöä hyvin helposti ja hyvällä hyötysuhteella. Me kaikkihan tiedämme tämän istuessamme kesällä auringonpaisteessa, kuuma tulee helposti. Me myös tiedämme että ydinvoimaloissa, hiilivoimaloissa, puuvoimaloissa, kaasuvoimaloissa ja muissa voimaloissa sähköä tuotetaan kuumentamalla vettä höyryksi ja ajamalla se höyryturbiinin läpi ja pyörittämällä turbiinilla generaattoria. Näin energiasta saadaan sähköksi 30 - 40 %, jopa enemmän.

Meidän siis tarvitsee vain kerätä auringon lämpö, siirtää se varastoon ja tuottaa sillä lämmöllä sähköenergiaa samaan tapaan mitä tuotetaan nykyisinkin sähköä lämmöllä. Meillä on hyvää varastotilaa allamme eli peruskalliossamme. Meidän tarvitsee vain porata siihen reikiä, reunoille ja pohjaan ja laittaa niihin eristeeksi kivivillaa, samoin kuin päällekin ja reikiä keskelle  ilman kierrättämiseksi (lämmittämiseksi ja lämmön ottamiseksi). Siinä meillä on suuri, lähes ilmainen energiavarasto, josta saadaan 80 % varastoidusta lämmöstä käyttöön talven aikana. Kooltaan 300 m x 300 m x 150 m oleva eristetty peruskallion palanen voi varastoida 2.7 TWh energiaa ja siitä saadaan energiaa 2 TWh (riittää 60 000 tavallisen omakotitalon lämmittämiseen ja sähköntarpeeseen).

Suomessa tulee auringon säteilyenergiaa vuodessa yhden neliömetrin alueelle 1 000 kWh (Saksassa 1 300 kWh, Espanjassa 1 700 kWh), pääasiassa kesäaikaan (Espanjassakin vain 14 % tammikuussa siitä energiamäärästä mitä saadaan kesäkuussa Espanjassa tai Suomessa). Jos energia kerätään Suomessa alalta, joka on 15 m x 15 m, se riittää yhden omakotitalon lämmitykseen ja sähköön vaikka sitä saataisiin kerättyä vain 15 %. Keräys on helpointa tasopeileillä, joilla auringon säteily kohdistetaan yhteen kohtaan. Polttopisteessä kuumennetaan pinnoitettuja piilevyjä (esim. 2 x 3 x 0.02 m). Kuumennetut piilevyt kerätään eristettyihin energiakontteihin (heti kun kuumennettu), joilla energia voidaan kuljettaa hyvällä hyötysuhteella jopa sadan kilometrin päähän keräyspaikasta, esim. pääkaupunkiseudulle kalliovarastoon.

Näin energiaa voidaan kerätä siellä missä on joutomaata, energiavarastot voivat olla lähellä asutuskeskuksia. Energiakonttien siirto tarvitsee 1 % kerätystä energiasta sataa kilometriä kohden. Sähkö kannattaa tuottaa energiavaraston läheisyydessä, koska varaston alkuenergiasta (250 - 600 astetta) voidaan tuottaa sähköä ja lopusta sitten kaukolämpöä. Tähän päästään kun varasto osioidaan eli sähkölle otetaan ensin ja kun osion lämpötila laskee alle 300 asteen, siirrytään ottamaan lämpöä sähköntuotantoon seuraavasta osiosta ja vähän jäähtyneestä (alle 300 astetta) otetaan sitten energiaa kaukolämpöön. Näin hyötysuhde nousee korkeaksi ja hinta jää edulliseksi.

Piilevyt kestävät yli tuhannen asteen kuumuuden, peruskallion graniitti kestää 600 asteen kuumuuden. Sähköä voidaan tuottaa hyvällä hyötysuhteella kun veden lämpötila on yli 250 astetta. Loppulämmöllä voidaan syöttää lämpöä kaukolämpöverkkoon noin sataan asteeseen saakka. Seuraavana kesänä eristetty peruskallio taas kuumennetaan vastaavalla tavalla 600 asteeseen, jolloin auringon energiaa on käytettävissä ympäri vuoden kulloinkin tarvittava määrä. Materiaaliksi rakentamiseen riittää pääosin hiekka ja graniitti, metalleja ja muita aineita tarvitaan hyvin vähän, samoin ulkopuolista energiaa. Tuotettu energia on päästötöntä, edullista ja turvallista (ei radioaktiivisuuden vaaraa).