VAADIMME MUUTOSTA SUSIPOLITIIKKAAN: KANSALAISALOITE

Viimeisen 5 vuoden aikana on po. maiden eläintarhoissa tapahtunut useita hyökkäyksiä hoitajia, mutta niiden lisäksi myös - ja tämä on mielenkiintoista - ainakin 3 tapausta tarhoihin menneitä ulkopuolisia henkilöitä (jotka oman valistuneen arvaukseni mukaan ovat uskaltautuneet sinne kiihkeän uskonsa, siis että susi ei hyökkäisi ihmisen päälle, varassa susiaitaukseen ja joutuneet siellä hyökkäyksen kohteeksi, ja selvinneet onnekseen pahoilla yläraaja- ja alaraajavammoilla, mutta kuitenkin hengissä.

Tällainen osoittaa sudensuojeluun silmitöntä kiihkoa, luja oma usko voi sammuttaa järjen valon, lieneeköhän usko heillä ruvennut sittemmin horjumaan ja järkevä ajattelu voittanut. Henkilöistä 2 on ollut naisia ja 1 mies, tietysti otanta on pieni, mutta kertooko se, että susiuskossa on enemmän luonnosta täysin vieraantuneita naisia kuin miehiä?

Lisäksi on oma lukunsa käsiään aitaukseen sen ulkopuolelta työntäneet ja sormiaan menettäneet suden ystävät, näiden määrää ei kukaan ole laskenut ja luonnollisesti mikään tarha ei näistä (kuin ei aitaukseen menneistäkään) vastaa juridisesti tai taloudellisesti, koska kielletty toiminta on tapahtunut vastoin oheita ja niin ollen kunkin kiihkoilijan omalla vastuulla.

On selvää, että järkevään ajatteluun kykenevä ei mene vapaaehtoisesti susien häkkiin - toisin kuin asiaa ymmärtämätön ilmeisesti todistaakseen sillä uskonsa susien vaarattomuudesta.

Ennen uskon vetten päällä kävelyyn kuin suden vaarattomuuteen ja tämä johtuu siitä, että jotain tästä asiasta ymmärrän ja onneksi tämä tieto nyt tämän Ruotsin traagisen tapahtuman myötä tuli yleiseen tietoon (toisin kuin ei-kuolemaan johtaneet tapahtumat, jotka painettiin villaisella eli tamperelaisittain sanottuna, että "ei tehrä nyt näistä kuitenkaan numeroo".