uimahalli Mäntsälään

Vesiliikunnan hyötyjä ei mielestäni tarvitse edes luetella, mutta ihan muistinvirkistyksenä tiukkaa faktaa: Päivällä asiakkaita riittää kuntoutumisryhmistä! Tiedän, että vammaispalveluja tarjoavat yritykset käyttävät uimahallien terapia-altaita hyväkuntoisten asiakkaiden kuntouttamiseen, rentouttamiseen ja uimataidon lisäämiseen.

Myös tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsiviä kuntoutetaan vesiliikunnalla ryhmissä ja potilaat omatoimisesti. Vanhukset käyttävät vesiliikuntaa pysyäkseen virkeinä ja saadakseen kevyttä liikuntaa. Jos nämä kuntoutumisryhmät saisivat palvelut omasta kunnasta, ei tarvittaisi raskaita kuljetusjärjestelyjä ja näin ollen rahaa jäisi kuntoutumispalveluiden käyttöön.

Työikäiset käyttävät hallia sekalaiseen aikaan. Toiset vuorotyön ehdoilla aamu- tai ilta-aikaan ja toiset taas iltaisin ja viikonloppuisin.
Lasten uimataidon opettelua voitaisiin laajentaa talvi-aikana tapahtuvaksi lastenaltaan avulla. Järjestetyn uimaopetuksen lisäksi myös vanhemmat voisivat vapaa-ajallaan opettaa lapsiaan uimaan. Nythän pitää odottaa aina seuraavaan kesään ja ajaa taajamasta kyliin joissa järvet sijaitsevat, jos palvelun haluaa omasta kunnastaan.

Jos taas ajatellaan luontoa, niin polttoaineista tulevat saasteet vähentyvät ajetun matkan verran, joka kuluu talvella muille paikkakunnille matkustettaessa ja kesällä lähimmälle rannalle tehtävän automatkan verran.

Kustannuksia miettiessä löysin Ylen uutisen tammikuulta(linkki uutiseen: http://yle.fi/uutiset/someron_uimahallin_kustannukset_yli_kymmenen_miljoonaa_euroa/3210868), jossa uutisoitiin Someron uimahallin kulujen nousseen yhteentoista miljoonaan euroon suunnitellun seitsemän miljoonan sijaan.
Somero on vajaan 10 000 asukkaan kaupunki. Kaupunginjohtaja kertoi, että yleensä vuoden aikana kokonaisinvestointeja tehdään noin neljän viiden miljoonan euron edestä, mutta nyt on tehty poikkeus ja vieläpä yksittäiseen kohteeseen. Somerolle tosiaan tehtiin toinen uimahalli vanhan sijaan. Meillä ei ole vielä ensimmäistäkään.

En lähde perustelemaan uimahallin rakentamsita sen tähden "ku muillakin on", mutta onhan se hieman hupaisaa, että alle kymmenentuhannen asukkaan kaupungilla on uimahalli, mutta kahdenkymmenentuhannen asukkaan kunnalla ei ole. Onko kyse siitä, että Mäntsälä ei ole kaupunki?

Mäntsälän kunnan vuoden 2010 tilinpäätöksessä kerrotaan, että tulo- ja lähtömuutto on säilynyt korkealla tasolla. Kuntaan muutti 1185 henkilöä ja kunnasta pois 1069
henkilöä. Erotus on, että kuntaan jäi 116 henkilöä. Väestön kasvua toki kasvattaa syntyvyyskin, mutta ihan pienet vauvat eivät varmastikaan heti ole potentiaalisia uimahallin käyttäjiä.
Ei ole varmastikaan näiden lukujen varjossa vaikea ymmärtää, että merkittävän palvelun tuominen kuntalaisten käyttöön vähentäisi poismuuttoa?

Tilinpäätöksestä 2010 kopioitua: "Investoinneista pystyttiin rahoittamaan kunnan omalla tulorahoitukselle 92,8
prosenttia, kun vastaava tunnusluku vuonna 2009 46,7 %, vuonna 2008 oli 56,9 %,
2007 oli 48,2 %, vuonna 2006 9,2 % ja vuonna 2005 12,5 %."
Korjatkaa jos olen väärässä, mutta mielestäni 92,8 prosenttia omarahoitteisia investointeja on melkoisen hyvä lukema.
2010 taseesta myös ilmenee, ettei Mäntsälä ole kovinkaan velkainen kunta jonka omavaraisuusaste on 54%. Kuntien talouksiin en ole perehtynyt juurikaan, mutta yritysmaailmassa yli 50%:in omavaraisuusaste on erinomainen! Mistä siis kiikastaa?