IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Uutta tutkimustietoa saadaan pian. Ohessa kirjoitusta aiheesta:

Turvetuotannon ja metsätalouden aiheuttamat muutokset tutkitaan järvisedimenteistä

GTK selvittää turvetuotannon ja metsäojitusten vaikutuksia järviin yhdessä Suomen ympäristökeskuksen sekä Turun ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Tutkimukset tehdään kahdella keuruulaisella järvellä, Martinjärvellä ja Iso Kivijärvellä. Tutkimus alkaa järvisedimenttien näytteenotolla maaliskuussa 2012. Tulosten odotetaan valmistuvan vuoden 2013 aikana.

Turvetuotannon vesistövaikutukset ovat ajankohtainen aihe, josta keskustellaan tiedotusvälineissä vilkkaasti. Vedenlaadun muutosten lisäksi keskustelua ovat herättäneet vaikutukset järvien pohjan sedimentteihin. Turvetuotannon valumavesien pelätään mm. kiihdyttävän vesistöjen mataloitumista ja umpeenkasvua, lisäävän alusveden hapenkulutusta ja muuttavan sedimentissä elävien eliöiden elinoloja.

Jotta turvetuotannon vaikutuksia vesistösedimentteihin voidaan selvittää, ne tulee pystyä erottamaan muista samanaikaisesti vaikuttavista tekijöistä ja vesistöjen luontaisesti korkeasta humuspitoisuudesta. Vesistöihin vaikuttavat yleisesti mm. ilmaperäinen laskeuma, maankäytön muutokset, ihmisen aiheuttama vesistöjen rehevöityminen ja ilmaston muuttuminen seurannaisilmiöineen. Erityisen hankalaa on erottaa turvetuotantoalueilta peräisin oleva eloperäinen aines metsämaan humuksesta, jota myös kulkeutuu valuma-alueelta vesistöihin varsinkin ojitusten yhteydessä. Lisäksi turvetuotantoalueet sijaitsevat yleensä hyvin suovaltaisilla valuma-alueilla, jolloin myös pintavesien luonnontilainen humuspitoisuus on korkea.
Sedimenttien aikasarjoja verrataan keskenään

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia turvetuotannon vaikutuksia järviin ja niiden sedimentteihin kahden järven vertailututkimuksen avulla. Tutkimuksessa tutkitaan useilla eri menetelmillä sedimenttinäytteistä saatavia aikasarjoja vierekkäisistä järvistä, Martinjärvestä ja Iso Kivijärvestä. Vain Martinjärven valuma-alueella on turvetuotantoa. Koska järvet sijaitsevat lähekkäin, niiden valuma-alueiden maankäytön ja esimerkiksi ilmakuormituksen historiat ovat todennäköisesti muutoin hyvin samanlaiset. Tulosten perusteella pyritään selvittämään ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia sedimentin koostumuksessa, kuiva-aineen kerrostumisessa, sedimentin eliöstössä, vedenlaadussa ja veden eliöstössä.

Sedimenttinäytteet ajoitetaan radioaktiiviseen hajoamiseen perustuvilla menetelmillä sekä mm. etsimällä sedimentistä vuoden 1986 Tshernobylin ydinonnettomuuden aiheuttamaa cesiumlaskeumaa. Cesiumlaskeuman lisäksi esimerkiksi muutokset sedimentin lyijyssä ja sen isotooppikoostumuksessa kertovat ihmisen aiheuttamasta lyijylaskeumasta kun taas rikin ja vanadiinin pitoisuudet kuvastavat fossiilisten polttoaineiden polton aiheuttamaa ilmaperäistä kuormitusta. Sedimentin fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien lisäksi näytteistä tutkitaan erilaisten eliöiden jäänteitä, kuten piikuorisia leviä, surviaissääskien toukkien pääkapseleita ja kuoriameeboja koska ne kertovat muutoksista veden laadussa ja järven pohjan oloissa sekä mm. alusveden happitilanteessa.

Tutkimusjärvistä otettuja sedimenttinäytesarjoja tutkitaan monien tahojen yhteistyönä ja useilla eri tutkimusmenetelmillä. Tutkimuksessa on mukana tutkijoita GTK:sta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Jyväskylän ja Turun yliopistoista. Tutkimusryhmä tekee myös yhteistyötä paikallisten sidosryhmien, kuten Martinjärven suojeluyhdistyksen ja Vapon kanssa.