Adressi Päivi Räsäsen erottamiseksi ministerinvirasta

Aukioloaikoihin liittyvä adressi kertoo vain yhden näkemyksen ravintola-alalta. Olen saanut myös keikkamuusikoilta ja ravintolatyöntekijöiltä runsaasti kannustavaa palautetta ravintoloiden valomerkkien aikaistamisesta.

Keikkamuusikko kertoo soittavansa ravintolassa aamuyön tunneille ja päättää viestinsä: "On epäinhimillistä soittaa 3.30:een asti. Ikäviä nämä työajat ovat etenkin perheellisille ja ikääntyneemmille ravintolamuusikoille ja viihdetaitelijoille."

Lähes koko elämänsä ravintolamuusikkona toiminut henkilö kertoo nähneensä ravintolakulttuurin muuttumisen. Aiemmin asiakkaat tulivat ravintolaan kello 19–20 selvin päin syömään ja tanssimaan, jolloin heitä palveltiin eteisessä, keittiössä, salissa ja orkesterikorokkeella. Kello 21 suosituimpiin paikkoihin oli jo pitkät jonot, kun taas nykyisin aamuneljältä sulkeutuvat ravintolat avaavat ovensa vasta kello 21. Asiakkaat tulevat ravintolaan juovuspäissä keskiyöllä, jolloin ravintolasta on muodostunut jatkopaikka. Viihdetaitelijat ja artistit ovat jo vuosia toivoneet mahdollisuutta esiintyä aikaisemmin.

Useissa ravintola-alan työntekijöiltä saamissani viesteissä kannatetaan aukioloajan lyhentämistä, koska silloin asiakkaat tulisivat ravintolaan aiemmin ja käyttäisivät enemmän rahaa ruokiin ja juomiin. Näille viesteille on yhteistä se, että niissä pidetään ongelmallisena epäinhimillisen pitkiä työpäiviä ja sitä, että asiakkaat tulevat ravintolaan vasta puolen yön jälkeen valmiiksi humaltuneina, jolloin he eivät pysty tilaamaan enää mitään. Jos asiakkaat tulisivat ravintolaan aiemmin, he olisivat paremmassa kunnossa ja ostokykyisempiä. Alkoholilain 24 §:n mukaan selvästi päihtyneelle henkilölle ei saa anniskella.

Ravintola-alalla on tietenkin kova kilpailu. Mutta jos ravintoloita kohdellaan aukioloaikojen lyhentämisessä tasavertaisesti, ei kilpailutilanne vääristy. Pitkällä tähtäimellä aukioloaikojen lyhentäminen voisi tuoda etuja koko elinkeinolle ja rajoittaisi epätervettä kilpailua sekä järjestyshäiriöitä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen juomatapatutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten alkoholinkäyttö on viime vuosikymmeninä myöhentynyt, ja erityisesti myöhään aamuyöstä jatkuva humalajuominen on yleistynyt voimakkaasti 2000 -luvun taitteeseen saakka. Tutkimuksen mukaan aamuyön tunneilla päättyvä juominen on tyypillisesti humalahakuista juomista. Tutkimuksesta nousee esille kaksi tärkeää havaintoa: Päihtyneiden pelkääminen on pelkästään 2000 -luvulla lisääntynyt jopa 50 %, ja nuorista naisista yli 70 % kertoo pelänneensä julkisella paikalla tai kadulla. Tutkimuksen mukaan 18 % nuorista miehistä on joutunut päihtyneen henkilön lyömäksi. Humalajuomisen voidaan siis sanoa tuottavan väkivaltaa. Alkoholi on edelleen suurin kansanterveysongelmamme.