Vastustamme Kauhavan lentosotakoulun lakkauttamista

Kaikissa juhlapuheissa Ilmavoimien komentajaa myöten on jauhettu siitä, kuinka Lentosotakoulun tulevaisuus on nyt turvattu pitkäksi ajaksi eteenpäin, kun on saatu uudet, vähän lennetyt Hawkit Sveitsistä. Tämä operaatio on turvannut sen, että Ilmavoimat voi antaa omalla harjoitushävittäjäkalustolla koulutusta pitkälle tulevaisuuteen. Nyt tehtyjen päätösten jälkeen vaikuttaa siltä, että säästötoimenpiteitä on käytetty keppihevosena toiminnan keskittämiseksi Tikkakoskelle, jonka varuskunta-alueesta on jo ainakin Vinkojen siirron jälkeen käytetty nimitystä "Tikkakosken kampus".

Minulla vaan on mielikuva, että tässä on nyt toteutumassa yksi pitkäaikainen strateginen tavoite, kun suurin osa Ilmavoimien koulutustoiminnasta on keskitetty Tikkakoskelle (Vinka, Hawk, Lentotekninen koulu sekä Viestikoulu). Esimerkiksi Vinkojen siirtoja edeltävät perustelut ontuvat nyt pahasti. Ja kai ne ontuivat jo vuonna 2005, koska Kauhavalla on suihku- ja potkurikoneliikennettä hoidettu rinta rinnan, ilman ongelmia jo 60-luvulta lähtien. Inhorealistinen ennustaja voisi arvata, että Patrialla on merkittävä rooli näissä päätöksissä. Katsotaan, kuinka Hawk-lentotoiminta on järjestetty muutamien vuosien kuluttua. Onko mahdollista ottaa selvää, kuinka paljon enemmän maksaa Vinka-lentokoulutuksen pyörittäminen nyt, kun toiminta on ollut ulkoistettuna Patrialle, Tikkakoskelle tapahtuneen siirron jälkeen?

Yksi tärkeimmistä asioista on nyt vaatia esitykset toteutuvista säästöistä. Laskelmiin pitää ottaa huomioon kaikki välillisestikin aiheutuvat kustannukset, kuten mm. lisärakentamisen ja saneeraamisen tarve, tyhjentyvien kiinteistöjen ylläpito, lisääntynyt logistiikka, arvioidut "turhat" lentotunnit odotuksissa ja siirtymisissä kauempana sijaitseville harjoitusalueille (Vinkojen keskimääräinen lennon pituus nousi Tikkakoskelle siirtymisen jälkeen 10 minuuttia, kun ei ollut osattu ottaa huomioon vilkkaan kentän mittarilähestymisliikennettä, joka taasen aiheutti Vinkojen VFR-liikenteelle odotuskuvioissa pyörimistä paljon Kauhavaa enemmän). Lisäksi kustannuksiin tulee laskea mukaan myös Lentosotakoulun lakkauttamisen johdosta annettava suora "äkillisen rakennemuutoksen" tuki sekä muut mahdolliset "investointituet", joka lienee miljoonaluokkaa.

Yhtenä merkittävänä tekijänä pitäisi ottaa huomioon myös aluepolitiikka, maanpuolustustahto sekä etenkin viranomaisyhteistyön mahdollisuudet, jotka nyt Etelä-Pohjanmaan osalta menevät uusiksi. Mutta em. seikat ovat tärkeitä juhlapuhetasolla ja toisaalta poliittinen ymmärrys tuskin riittää hahmottamaan Lentosotakoulun merkitystä siviilisektorilla mm. onnettomuustilanteissa.