KKY ei saa jättää kissoja pakkaseen

Ei koskaan nähnyt kuullut sitä enemmän

/ #2967 Kissat silmissä??

28.12.2011 19:43

Huh huh ,Vieras #2960: - Missä sinä olet silloin kun kissat pyytävät apua ihmisten ovien takana? Kotona lämpimässä tietenkin. Jos kissa ei tule ovellesi apua pyytämään ja soita ovikelloa, et tietenkään näe sen hätää, etkä kuule surkeata naukunaa.  Me Kisussa olemme saaneet kesästä lähtien vastuuntuntoisilta ihmisiltä puheluita, joissa he kertovat kissojen hädästä. Eihän niitä KUKAAN näe jos ei etsien katsele. Kissat piilottavat hätänsä, paitsi kotikissat jotka osaavat apua hakea.Soittoja ONNEKSI tulee paljon ja kaikkiin olemme vastanneet KYLLÄ-HAEMME kissan pois.

KKY ei sitä enää tee, mutta meille saa aina soittaa, autamme tavalla tai toisella. Kisu on auttanut hädässä olevia kissoja nyt jo yli kaksisataa, vaikka yhdistys on vasta nuori ja varaton. mutta hyvällä tahdolla ja innokkailla ihmisillä saamme paljon aikaan. Tarkan luvun saamme vasta vuodenvaihteessa. Vaikka ei se luku niinkään ole tärkeää vaan se että KAIKKI ilmoitetut ovat saaneet apua. Olemmekin pyytäneet että ihmiset soittaisivat HETI kun joku kissa näyttää siltä ettei sitä kukaan huolehdi eikä ruoki. Myös pihoissa eläviä populaatioita olemme pyrkineet vähentämään ja auttamaan sinne jäävien leikkauttamisessa.

Koskaanhan tämä kissoihin kohdistuva välinpitämättömyys ei lopu, jos eivät naapurit, ohikulkijat, ja muut ihmiset tunne vastuuta kaikista ulkona olevista kissoista, me yksin emme pysty mahdottomaan.Kaikkia yhdistyksiä tarvitaan kertomaan ihmisille kissojen hädästä ja niistä tarpeista joita monet omistajat eivät ymmärrä niille antaa. Maaseudulla varsinkin on paljon väkeä jotka kuvittelevat että kissa tulee toimeen ilman ihmistä. Se vaan ei pidä paikkaansa. Kissa ei ole tarkoitettu villieläimeksi Suomen olosuhteissa. Se ei kestä pakkasia ilman ruokaa , eikä löydä ruokaa kun maa on jäässä ja lunta paljon.

Sitten kun jokainen kissanomistaja ymmärtää vastuunsa ja sen että jokainen ulkoileva kissa ON LEIKATTAVA ettei niitä ei-toivottuja pentuja synny, on pieni mahdollisuus että näiden yhdistysten työ vähenee. Koskaan se ei varmasti lopu. Koskaan ei ihminen opi olemaan inhimillinen. Kissa on yhtä arvokas kun kuka tahansa elävä olento ja tarpeet sillä on kun ihmisellä, lämpöä ja rakkautta.