Pään peittäminen jumalanpalveluksessa rukoiltaessa ja profetoidessa!

Pääministeri Paavo Lipponen

Vainojen uhrien muistopäivän tilaisuudessa

Helsingissä 27.1.2003

Vainojen uhrien muistopäivää vietetään Auschvvitzin keskitysleirin

vapauttamisen päivänä. Tuona päivänä keskitysleirien todellisuus

avautui aikalaisille kaikessa hirvittävyydessään. Myös ne, jotka

eivät olleet tienneet tai halunneetkaan tietää koko järkyttävää

totuutta keskitysleireistä, joutuivat silmätysten sen kanssa, mitä

heidän aikakautensa oli tuottanut.

Keskitysleirit olivat totalitaarisen ideologian tuote,

toisinajattelijoiden ja etnisesti kansan viholliseksi leimattujen,

ennen kaikkea juutalaisten tuhoamispaikkoja. Totalitarismi ei

jäänyt historiaan Kolmannen valtakunnan mukana. Se eli pitkään

monissa maissa tuottaen kymmeniä miljoonia uhreja toisen

maailmansodan jälkeen. Totalitaristinen ideologia ei vieläkään ole

kuollut.

Sodan jälkeen ja keskitysleirien kauhujen paljastuttua nousi

voimakkaasti esiin näkemys: ei koskaan enää. Historian

toistumisen ehkäisemiseksi ryhdyttiin voimakkaasti kehittämään

ihmisoikeuksien kansainvälistä suojelua. Ihmisoikeusnormit,

sellaisina kun ne nyt tunnemme, saivat alkunsa.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksesta vuonna 1948 alkoi kehitys,

joka johti keskeisten ihmisoikeussopimusten syntyyn.

Kansainvälinen yhteisö on hyväksynyt ihmisoikeuksien

universaalisuuden periaatteen. Oikeuksien toteutuminen ei siten

ole vain kunkin yksittäisen valtion vaan viime kädessä

kansainvälisen yhteisön asia. Lapsen oikeuksien sopimus on

ensimmäisenä ratifioitu lähes kaikissa maailman valtioissa.

Rankaisemattomuuden kulttuuri on ihmisoikeuksien kannalta

suuri ongelma. Toimintansa pian aloittava kansainvälinen

rikostuomioistuin onkin merkittävä saavutus tässä kansainvälisen

normiston kehityksessä. Suomen hallitus on antanut voimakkaan

tukensa Haagiin perustettavalle tuomioistuimelle.

Maanosamme historian synkimmät käänteet eivät saa unohtua.

Uusien sukupolvien on ymmärrettävä holokaustin todellisuus ja

mittasuhteet. Mitään yrityksiä vähätellä tapahtunutta ei tule

suvaita. Tietoisina historiasta voimme luoda pohjaa valmiudelle

toimia pitkäjänteisesti ihmisoikeuksien, demokratian ja

oikeudenmukaisuuden puolesta.

Suomessa on moderni perusoikeusluettelo, joka takaa niin

poliittiset kuin taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet

yleisesti kaikille oikeudenkäyttöpiiriimme kuuluville. Suomessa on

laaja yhteisymmärrys hyvinvointivaltion ja peruspalvelujen

säilyttämisestä kaikkien ulottuvilla ja toimintakykyisinä. Näin

ehkäistään syrjäytymistä, joka ruokkisi demokratian perustaa

heikentäviä ääri-liikkeitä.

Suomessa on tarve edelleen tehostaa työtä muukalaisvihan ja

syrjinnän vastustamisessa. Suomalaisen yhteiskunnan

avautuminen jatkuu maahanmuuttajien määrän lisääntymisen

myötä. Suvaitsevaisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan

kehittämisen haasteet ovat näkyvissä. Syrjinnän vastaisen

lainsäädännön kehittäminen ja vähemmistövaltuutetun

aloittaminen toimessaan ovat askeleita oikeaan suuntaan.

Haasteet ovat samankaltaisia kaikkialla Euroopassa. Yleisesti

ottaen kehitys on kulkenut parempaan suuntaan. Euroopan

unionin laajentumisprosessin myötä vähemmistöjen asema on

nostettu keskeisesti esille. Kaikkia ongelmia ei ole vielä ratkaistu,

mutta paljon uutta ja konkreettisia parannuksia on saatu aikaan

muun muassa romanien asemassa. Työtä tämän kansanosan

aseman parantamiseksi on jatkettava johdonmukaisesti kaikkialla

Euroopassa.

Laajentuva Euroopan unioni vahvistaa itseään sisäisesti

vapauden, oikeuden ja turvallisuuden alueena - Suomen EUpuheenjohtajuuskauden

Tampereen huippukokouksen

viitoittamalla tavalla. Unioni on aiempaa selvemmin kirjannut

demokratiaan ja ihmisoikeuksiin liittyvää arvopohjaansa. Nizzan

huippukokouksessa hyväksytty perusoikeuskirja on yksi osoitus

tästä. Nyt käynnissä olevassa tulevaisuuskonventissa Suomi on

tehnyt aloitteen unionin liittymisestä Euroopan neuvoston

ihmisoikeussopimukseen.

Me suomalaiset seuraamme jännittyneinä ja järkyttyneinä Lähiidän

tilanteen kehitystä. Israelin ja Palestiinan arabiväestön

välinen ristiriita on jälleen kärjistynyt. Väkivallan kierre vain

jatkuu. Suomi kannattaa kriisin ratkaisua YK:n päätöslauselmien

mukaisesti neuvotteluteitse. Me emme hyväksy minkään

osapuolen väkivaltaa. Emme hyväksy terrorismia missään

muodossa ja kehotamme Israelin hallitusta välttämään

suhteetonta voiman käyttöä.

Suomalaiset tuntevat luontaista sympatiaa Israelin kansaa

kohtaan. Suomi ja Israel ovat kokeneet vaikeita aikoja, myös

pienen kansan yksinäisyyttä suurvaltojen maailmassa. Kun me

tunnemme tuskaa Palestiinan arabiväestön kärsimysten johdosta,

haluamme alueen kaikille väestöryhmille parempaa tulevaisuutta.

Meidän kannanottojamme ja päätöksiämme yksittäisissä Lähi-itää

koskevissa kysymyksissä ohjaa pyrkimys oikeudenmukaisuuteen.

Ulkopolitiikassamme otamme myös huomioon Suomen edun,

mikä tarkoittaa ettemme sekaannu sotilaalliseen ristiriitaan. Lähiidän

kriisissä noudatamme Euroopan unionin yhteisen

ulkopolitiikan linjaa.

Hyvät kuulijat,

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja

oikeuksiltaan". Tämän ihmisoikeuksien yleismaailmallisen

julistuksen alkuun kirjatun periaatteen toteutuminen edellyttää

jatkuvaa työtä ihmisoikeuksien ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Vainojen uhrien muistopäivä palauttaa historian tapahtumat

mieleemme. Olkoon se myös rohkaisuna vakaumukselle, että

syrjintään on aktiivisesti puututtava. Hyökkäyksiin kaikkia

yhteiskuntiemme vähemmistöjä vastaan - muslimeja, juutalaisia

tai muita - on puututtava päättäväisesti. Aidosti suvaitsevainen,

tasa-arvoa ja kaikkien osallistumismahdollisuuksia vaaliva

yhteiskunta on paras tae sille, että holokaustin kauhut jäävät

pysyvästi historiaan.