Pelastetaan Konepajan Bruno!

Suomessa tuhotaan valtaosa vanhoista kauniista rakennuksista.

Kun kyseinen kakennuskompleksi kerran puretaan, ei vastaavaa koristeellisuutta enää koskaan rakenneta takaisin, koska tasaisten betonikuutioiden rakentaminen on niin paljon halvempaa.
Kyseisenkaltaista käsityötaitoa, jota konepajan julkisivujen muuraus on vaatinut, ei enää taida edes Suomesta löytyä, ja vaikka löytyisikin, tulisi työ niin kalliiksi, ettei kukaan rakennuttaja suostuisi moista työmäärää maksamaan.
Purkaminen olisi rakennusperinnehistorialliselta kannalta silkka tuhotyö, melkein rikokseen verrattava teko.

Turistit menevät Tallinnaan osittain siksi, että siellä on miellyttävät miljööt. Siellä pääsääntöisesti näytetään säästävän kaikki vanhat julkisivut, koska ilmiselvästi ihmiset pitävät niistä enemmin kuin kolkoista ja luotaantyöntävistä betoni-/lasipinnoista.
Suomessa onkin aivan toinen meininki... pääsääntöisesti kaikki vanhat julkisivut koetan taloudellisena- sekä rakennusteknisenä ongelmana, ja kaupunkien kaavoitus- ja muut kaupunkikuvaa nimellisesti varjelevat tahot, esim. julkisivulautakunnat tms. , ovat aivan voimattomia, elleivät suorastaan täysiä rakennusliikkeiden marionetteja.