Koirakuiskaaja Cesar Millan pois TV:stä

Myönnän, etten ole lukenut Cesar Millanin kirjoja, mutta en usko niissä neuvottujen metodien poikkeavan ohjelmassa käytetyistä millään lailla. Siispä pysyn mielipiteeni takana.

Tässä vaiheessa jo toivon, ettei keskustelu mene syyttelyksi tai muuten epämiellyttäväksi, vaan pysyy rakentavana ja toisia kunnioitetaan, luetaan jokainen asia johon aikoo kommentoida tarkasti, vääristelemättä muiden sanoja. Tottakai aina sattuu vipoja, voi olla, että tästäkin tekstistä niitä löytyy, toivottavasti ei.

Kuten adressiin lisätyn linkin takaa selviää, Suomessa näytettäviä jaksoja sensuroidaan Suomen lakien mukaisiksi, mikä on hyvä asia. Näin saadaan ohjelmat edes vähän tasokkaammiksi. Siksi rajuimpia metodeja ei ole enää vähään aikaan Suomen telkkareista nähty.

Joku sanoi Cesarin asiakkaiden olevan lopetusuhan alla olevia koiria, enkä kiellä, etteikö niitäkin olisi, koska jokaista jaksoa en ole katsonut (olen silti seurannut sarjaa pidemmän aikaa). Suurin osa niistä koirista, joita jaksoissa olen nähnyt, ovat kuitenkin olleet suht pinillä ongelmilla varustettuja. Ei siis mitään syytä piikille laittaa. Eräästä pitbullista hän sanoi, että se on ollut hänen haastavin tapauksensa, eikä se minusta ollut millään lailla lopetuspiikin arvoinen.

Koira vietiin pitkäksi ajaksi (en muista tarkkaan, ehkä 8vk?) "leirille" opettelemaan koirien käytöstä. Leirillä koira kykeni olemaan normaalisti, mutta kun se palasi omistajien käsiin, ongelma palasi entiselleen. Jaksossa Cesar alisti koiran täysin pakottamalla sen kyljelleen. Jakson lopussa Cesar ympäripyöreästi neuvoi omistajia. Eikö olisi kannattanut kouluttaa omistajat kunnolla ja harjoitella heidän kanssaan tämän sijaan?

Tähän vastapainoksi samana päivänä juuri ennen Cesarin jaksoa tullut Victoria Stillwellin jakso käsitteli melko tarkalleen samaa ongelmaa. Hänellä oli täysin erilaiset metodit, ja tulokset näkyivät kahden viikon päästä aivan mielettömänä muutoksena käytöksessä. Victoria nimenomaan koulutti omistajat sekä pohjusti koiran koulutuksen, josta omistajat itse jatkoivat. Hän opetti koiran (ensin television, myöhemmin oikeiden koirien avulla) ottamaan katsekontaktin ihmiseen aina, kun se näki koiran. Metodi toimi loistavasti, ja pian he ohittivat koirien kanssa toisen koiran aivan vierestä.

Äskeiset kaksi kappaletta tarkoitin vastaukseksi jonkun esittämään ajatukseen siitä, ettei lopetusuhan alla olevan koiran käytöstä pystytä korjaamaan palkitsemalla. Olen siis ehdottomasti erimieltä asiasta.

Sitten mitä ajattelen johtajuudesta ja alistamisesta.

Laumassa täytyy ehdottomasti olla johtaja, eikä se tehtävä todellakaan kuulu koiralle. Tätä mieltä ovat selkeästi myös Cesar sekä Victoria. Johtajuutta ei tarvitse (eikä mielestäni myöskään pidä) selvittää fyysisesti, vaan sen voi tehdä selväksi arkisilla asioilla. Kuka syö ensin? Kuka astuu ovesta ensin? Kuka päättää etenemisen vauhdin? Kuka päättää ketä tervehditään? Kuka päättää milloin tapellaan? Kuka päättää mitä tehdään? Yksinkertaisia pieniä asioita, jotka todellisuudessa ovatkin ihmeen isoja. En muista Cesarin kertaakaan puhuneen ohjelmassa näistä johtajuuteen liittyvistä asioista, pelkästään alistamisesta.

Minun ei ole koskaan tarvinnut kellistää koiraa johtajuuden selvittämiseksi (ja minulla todellakin on ollut käsissäni hyvinkin dominoivia koiria), vaan johtajuus on ratkennut itsestään juuri noilla pienillä asioilla.