Adressi musiikkipainotteisen opetuksen säilyttämiseksi Riihimäellä


Vieras

/ #28 Matematiikka tukee musiikkia

27.09.2015 14:20

Jos harrastaa musiikkia, muutkin kouluaineet yleensä sujuvat. Musiikin myönteinen vaikutus muihin kouluaineisiin on ollut tiedossa pitkään.

Uusi tutkimus osoittaa, että suhde toimii myös toiseen suuntaan: matematiikan harrastaminen tukee musiikin opiskelua.

Tällaiseen johtopäätökseen on päädytty Itä-Suomen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa, jossa matematiikan yliopistonlehtori Timo Tossavainen ja kasvatustieteen professori Antti Juvonen selvittivät peruskoululaisten ja lukiolaisten musiikin ja matematiikan opiskelumotivaatiota.

Musiikki on suosittu kouluaine. Se ei ole kovin arvostettu aine, mutta koulun ulkopuolella nuoret pitävät siitä paljon.

- Musiikin harrastamisen motivaatio tulee henkilökohtaisen kokemisen kautta, se koetaan itselle ja identiteetille tärkeäksi. Musiikki tuo iloa ja lohtua, ja siksi se kiinnostaa, sanoo Timo Tossavainen.

- Matematiikkaa eivät useimmat taas koe kovin henkilökohtaisena asiana. Sitä pidetään kuitenkin hyödyllisenä, koska menestyminen auttaa pääsemään jatko-opintoihin.

Tieteellinen näyttö olemassa

Aivotutkimukset ovat osoittaneet, että musiikin harrastaminen aktivoi aivoja, mikä auttaa kaiken muun oppimista.

Nyt Itä-Suomen yliopiston tutkijoita kiinnosti, miten matematiikka motivoi musiikkiin.

- Löytyi uusi asia: ne, jotka ovat kiinnostuneita matematiikasta myös koulun ulkopuolella, harrastavat musiikkia muita enemmän ja laaja-alaisemmin, Tossavainen sanoo.

- Tämä on merkki siitä, että sellainen matematiikan harrastaminen, joka on henkilökohtaista ja sisäistynyttä, lisää kiinnostusta ja motivaatiota musiikin opiskelua kohtaan.

Tutkimuksessa ei eritelty sitä, onko musiikin harrastaminen enemmän soittamista vai kuuntelemista ja mitä musiikinlajia nuori suosii.

Kysely ulottui alakoulun 5.-luokkalaisista lukion abiturientteihin.

- Lukion mittaan musiikin opiskelun arvostus laskee, eikä se ole päällimmäinen asia opiskeluohjelmassa. Mutta musiikin lohtua ja voimaa antava ominaisuus säilyy, ja musiikki muuttuu nuorille henkilökohtaisemmaksi. Matematiikan arvostus taas nousee lukion loppupuolella, koska sen hyöty korostuu.

Tutkijat eivät tehneet nuorille kokeita tai muita testejä. Tuloksista ei näy, miten musiikin harrastus näkyy arvosanoissa.

- Kiinnostus on hyvä mittari. Tutkimuksissa on yleensä osoitettu hyvin vahva yhteys siinä, että menestys oppiaineessa lisää kiinnostusta ja kiinnostus taas lisää menestymistä, Tossavainen perustelee.

Mitä hyötyä tutkimuksesta on?

- Julkisuudessa on puhuttu enemmän matematiikan kuin musiikin opetuksen kehittämisestä. Tästä tutkimuksesta on hyötyä musiikin opetuksen uudistamiseen.

Tossavainen sanoo, että kun esimerkiksi yläkoulussa monille oppilaille osuu ”motivaatiokuoppa” opiskelua kohtaan mutta kuitenkin samaan aikaan musiikki saa tärkeämmän aseman heidän vapaa-ajastaan, olisi syytä uudistaa oppitunteja.

- Musiikin opetus paranisi, kun annettaisiin oppilaiden tehdä enemmän valintoja siitä, mitä ja millä soitetaan ja kuka soittaa, hän ehdottaa.

Musiikkia opiskelee koulun ulkopuolella Suomessa noin 60 000 nuorta. Sen sijaan esimerkiksi matematiikan kerhot ovat harvinaisia.

- Jos matematiikkaan saataisiin tukea koulun ulkopuolelta, se tukisi myös muiden oppiaineiden, kuten kielten oppimista.

Tossavaisen mukaan tutkimus kannustaa ylittämään oppiaineiden välisiä rajoja.

- Rohkeammin vaan! Koulun ulkopuolinen toiminta vahvistaa motivaatiota koulun käyntiin.

- Jos edes sellaiset käsitykset saataisiin raivattua pois, että on omituista harrastaa matematiikkaa koulun ulkopuolella. Sen sijaan sitä pidettäisiin yhtä ookoona kuin musiikin harrastamista, Timo Tossavainen toivoo.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/08/23/matematiikkaa-tukee-musiikkia