Perustuslaki on verrattavissa talon perustuksiin, jonka päälle muusta lainsäädännöstä muodostuva talo rakennetaan. Valmiista perustuksista ei voi ottaa palaa pois sieltä täältä kulloistenkin poliittisten voimasuhteiden, taloustilanteen tai ihan vain oikkujen mukaan ilman että koko rakennelma alkaa natista liitoksistaan perustuksen pettäessä.

Perustuslain 6 §:n  momentin mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Momentissa mainittu hyväksyttävä peruste ei tarkoita kenen tahansa mitä tahansa hyväksyttävänä pitämää perustetta, vaan perusteiden on oltava hyväksyttäviä  koko perusoikeusjärjestelmän kannalta, kirjoittavat professorit. Tämä tarkoittaa kansantajuisesti sitä, että talon perustuksista ei voida ottaa yhtä nurkkaa pois ilman että koko talo keikahtaa sijoiltaan.

Kuvitellaanpa nyt tilanne, että perustuslakivaliokunta toimisi hallituksen tahdottomona työrukkasena ja hyväksyisi ehdotuksen lakkauttaa eläkkeensaajien asumistukia ja jäädyttää eläkäläisten indeksikorotukset se tarkoittaisia muita alempaa sosiaaliturvaa. Siitä seuraisi koko sosiaaliturvajärjestelmämme romahdus ihan samalla tavalla kuin romahtaa se talo, jonka perustuksista on kaivettu yksi nurkka pois. On elintärkeää valittaa, koska eläkkeensaajien asumistuen poistaminen ja indeksikorotusten jäädyttäminen on perustuslainvastainen ja ihmisoikeusopimustenvastainen. Asiasta, kun valitetaan euroopan tuomioistuimeen ja euroopan ihmisoikeusistuimeen. Sieltä tulee 99% varmuudella Suomelle tuomiot. Hallituksen toiminta on laitonta ja sitä ei tule kenenkään hyväksyä. Oikeus saadaan vain valittamalla asiasta eteenpäin ja vietävä valitukset euroopan tomioistuimiin, mikäli oikeusasiamies tai oikeuskansleri ei anna tuomiota. Hallituksen toiminta on laitonta ja ainoa keino taistella laittomia päätöksia vastaan on valittaa asiasta, koska asia on niin selkeästi laiton, se oikaistaan kyllä varmasti jossain oikeusasteessa.

Muutoksenhaku Suomessa

Kantelun oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä, jos epäilee viranomaisen, virkamiehen tai muun julkista tehtävää hoitavan tahon loukanneen perus- tai ihmisoikeuksia tai menetelleen muutoin lainvastaisesti. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri eivät voi tutkia asiaa, jos muutoksenhaku asiaan on kesken.

Kansainväliset valvontaelimet

Asian saattaminen kansainväliseen valvontaelimeen

Kansallinen tuomioistuin voi esittää käsiteltävänään olevan asian yhteydessä kysymyksen Euroopan unionin tuomioistuimelle unionin oikeuden tulkinnasta. Muutoksenhakija voi eräissä tapauksissa itse, käytettyään kaikki kotimaiset oikeusturvakeinot, valittaa asiastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle tai muulle kansainväliselle valvontaelimelle, joka vastaanottaa yksilövalituksia ja jonka toimivallan Suomi on hyväksynyt.

Euroopan unioni

Euroopan unionin tuomioistuin muodostuu kolmesta tuomioistuimesta: unionin tuomioistuimesta, unionin yleisestä tuomioistuimesta ja virkamiestuomioistuimesta. Niiden keskeisenä tehtävänä on tutkia unionin toimien lainmukaisuus ja varmistaa, ettäjäsenvaltiotsoveltavat ja tulkitsevat yhdenmukaisesti unionin oikeutta.

Sosiaalisia oikeuksia koskevan asian voi saada unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi yleensä vain, jos kansallinen tuomioistuin esittää sille kysymyksen unionin oikeuden tulkinnasta käsiteltävänään olevan asian yhteydessä.

Yksityinen henkilö voi sitä vastoin kirjoittaa valituksen Euroopan komissiolle, jos hän katsoo, että jokin jäsenvaltio ei ole noudattanut unionin oikeuden määräyksiä. Yksityinen henkilö voi myös esittää vetoomuksen Euroopan parlamentille tai kääntyä suoraan Euroopan parlamentin jäsenen puoleen Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Lisäksi yksityinen henkilö voi kannella Euroopan oikeusasiamiehelle, jos Euroopan unionin toimielin ei toimi lain mukaisesti, laiminlyö hyvän hallinnon periaatteita tai rikkoo ihmisoikeuksia.

Euroopan neuvosto

Kaikki Euroopan neuvoston 47 jäsenvaltiota ovat Euroopan ihmisoikeussopimuksen osapuolia. Sopimuksen noudattamista valvoo Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Lisäksi 43 jäsenvaltiota (kaikki paitsi Liechtenstein, Monaco, San Marino, ja Sveitsi) ovat ratifioineet Euroopan sosiaalisen peruskirjan tai uudistetun sosiaalisen peruskirjan. Sen noudattamista valvooEuroopan sosiaalisten oikeuksien komitea.

Muutoksenhakija voi valittaa asiastaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle käytettyään kaikki kotimaiset oikeussuojakeinot. Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea ei sitä vastoin käsittele yksiövalituksia. Sosiaalisia oikeuksia koskevat asiat tulevat esiin joko jäsenvaltioiden määräaikaisraporteista, tai ne voidaan saattaa komitean huomioon järjestökanteluilla.

Yhdistyneet kansakunnat

YK:n TSS-komitea valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista sopimuksen 160 jäsenvaltiossa. Sen lisäksi YK:n ihmisoikeuskomitea soveltaa vapausoikeuspainotteisen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen eräitä säännöksiä myös sosiaalisiin oikeuksiin sen 167 jäsenvaltiossa.

Sosiaalisia oikeuksia sisältyy myös kaikkinaisen naisten syrjinnän kieltävään sopimukseen (CEDAW). Sopimuksen oikeuksien toteutumista sen 104 jäsenvaltiossa valvoo CEDAW- komitea, joka voi käsitellä myös yksilövalituksia.

TSS-sopimuksen yksilövalitusmekanismi tuli kansainvälisesti voimaan 5.5.2013. Suomen osalta yksilövalitusmekanismi astuu voimaan 30.4.2014. Muutoksenhakija voi myös valittaa mm. sosiaalisia oikeuksiaan koskevien menettelyiden yhdenvertaisuudesta tai oikeudenmukaisuudesta ihmisoikeuskomitealle. Lisäksi jos asiassa on muutoksenhakijan mielestä kyse sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä, voi asiasta valittaa CEDAW-komitealle.

YK:n lapsen oikeuksien komitea valvoo lapsen oikeuksien yleissopimuksen ja sen valinnaisten pöytäkirjojen noudattamista. Lapsen oikeuksien sopimukseen on vuonna 2011 hyväksytty uusi valinnainen pöytäkirja, jonka voimaan astumisen jälkeen lapsen oikeuksien komitea voi käsitellä yksilövalituksia. Voimaan astumiseen vaaditaan, että 10 valtiota on ratifioinut valinnaisen pöytäkirjan.