Adressi Sipilän hallituksen pakottavaa lainsäädäntöä vastaan

PAKOTTAVA LAINSÄÄDÄNTÖ OLISI VASTOIN KANSAINVÄLISEN TYÖJÄRJESTÖ ILO:N SOPIMUKSIA

"Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeudella on vahva kansainvälisten sopimusten suoja.

Hallitus on kaavaillut työmarkkinajärjestöjen sopimisoikeuden rajoittamista siten, että työehtoja koskevat uudistukset toteutetaan pakottavana lainsäädäntönä.

Oikeus käydä työehtosopimusneuvotteluja työehdoista on työntekijöiden perustavanlaatuinen oikeus. Tämä käy ilmi muun muassa kolmikantaisen Kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 1998 antamasta julistuksesta, joka koskee työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia. Julistus perustuu järjestön keskeisimpiin yleissopimuksiin, jotka kaikki Suomi on ratifioinut. Näihin sopimuksiin luetaan itseoikeutetusti järjestäytymisoikeutta ja työehtosopimusneuvotteluja koskeva yleissopimus numero 98.

Julistuksessa ILO:n jäsenvaltiot ovat ilmaisseet sitoutuneensa noudattamaan keskeisimpien yleissopimusten periaatteita ja oikeuksia ja edistämään niiden maailmanlaajuista toteuttamista. ILO on korostanut myös työmarkkinajärjestöjen asemaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja työolojen parantamisessa.

Oikeus neuvotella työehtosopimuksia liittyy oikeuteen järjestäytyä, joka on taattu ILO:n yleissopimuksella numero 87. Nämä oikeudet ovat työntekijöiden kansainvälisesti tunnustettujen oikeuksien ydinaluetta, ja niitä suojaavat kansainväliset ihmisoikeusasiakirjat. Oikeus työehtosopimusneuvotteluihin kuuluu myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen turvaaman yhdistymisvapauden piiriin. Lisäksi järjestäytymisvapaus sekä kollektiivinen neuvotteluoikeus on suojattu Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa.

Työmarkkinajärjestöjen kollektiivisella neuvottelu- ja sopimisoikeudella on siis kansainvälisten normien takaama suoja. ILO:n yleissopimukset ovat valtiosopimuksia. Järjestön jäsenvaltioiden, myös Suomen, velvoite kunnioittaa järjestäytymisvapautta johdetaan suoraan järjestön peruskirjasta, joka laadittiin jo vuonna 1919 Versailles'n rauhansopimuksen osana.

Kollektiivinen neuvotteluoikeus liittyy kiinteästi perustuslaissa turvattuun yhdistymisvapauteen. Perustuslain pykälässä 13 säädetään kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta. Yhdistymisvapauteen kuuluvat ammatillinen yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.

Kattava työmarkkinoiden sääntely työehtosopimuksin ylläpitää työmarkkinoiden vakautta. Työrauhavelvollisuus on suomalaisen työehtosopimusjärjestelmän olennainen osa, kun työehtosopimuksilla sovitaan työehtojen vähimmäistasosta.

Työehtoja koskevien uudistusten toteuttaminen pakottavana lainsäädäntönä puuttuisi oikeuteen neuvotella ja sopia työehdoista. Rajoitus ei ole yhteensopiva sopimisoikeuden kansainvälisen suojan kanssa.

Kaavailtu neuvottelu- ja sopimisoikeuden rajoittaminen estäisi työmarkkinajärjestöjä sopimasta lakia edullisemmista työehdoista. Käytännössä tällaisten ylärajojen asettaminen, ja sitä kautta nykyisen normitason pakottaminen alhaisemmaksi, toimisi työnantajan eduksi. Tähän saakka työehtoja koskevassa lainsäädännössä pakottavuus on perustunut työntekijän suojelemiseen.

Yksi työehtosopimusjärjestelmän perusperiaatteita on, että työehtosopimuksin voidaan sopia lainsäädännön mukaisia työehtoja edullisemmista ehdoista työntekijälle. ILO:n valvontatoiminnassa kansallisen työehtosopimusjärjestelmän edullisemmuusperiaatteeseen puuttumista on pidetty ILO:n yleissopimuksen numero 98 vastaisena.

Suomen työehtosopimuslain mukaan työehtosopimuksissa sovitaan "työsopimuksissa tai työsuhteissa muuten" noudatettavista ehdoista. Työehdoista sopimisen sisältöä ei ole työehtosopimuslaissa rajoitettu. Muissa työlaeissa säädetään erikseen siitä, miltä osin niistä voidaan poiketa työehtosopimuksin. Työehtosopimukset ovat kehittyneet vallitsevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän ja työehtosopimuslain sekä sitä koskevan työtuomioistuimen oikeuskäytännön puitteissa.

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimisoikeuden oikeudellinen asema on vahva. Suomi on kansainvälisissä ihmisoikeusvelvoitteissaan sitoutunut turvaamaan oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin ja kollektiiviseen työehdoista sopimiseen. Tällaisia sitoumuksia ei voida kollektiivisen työoikeuden perusteisiin puuttumalla purkaa."

Ulla Liukkunen
Kirjoittaja on työoikeuden ja kansainvälisen yksityisoikeuden professori Helsingin yliopistossa.

11.09.2015 Helsingin Sanomat