Hallituksen on muutettava päätös eläkeiän nostamisesta

Moni muukin kuin fyysisen työn tekijä rasittuu. Kolmivuorotyö syö ihmistä melkoisesti. Rekkakuskit ajavat aikamoisia matkoja yötä päivää. Hoitoalan ihmiset vuorotöissä. Kaupoissa kassoilla yksipuolisesti viivakoodia heiluttavat rasittuvat työn yksitoikkoisuudesta ja olkapäitä jomottaa. Tarkoitan siis fyysistä ja mentaalista rasittavuutta.
Ravintola-alalla tehdään töitä pääosin iltaisin ja öisin. Siivoojat heräävät usein kukonlaulun aikaan tekemään töitä ennen kuin ne "oikeat ihmiset" saapuvat paikalle tai toisessa tapauksessa tekevät työnsä iltapäivästä iltamyöhään... Vain harvoissa paikoissa siivous tapahtuu virka-aikana.

On paljon eri ammattikuntien edustajia, jotka tekevät töitä epämääräiseen aikaan. Ihmistä ei ole tarkoitettu valvomaan pitkiä aikoja putkeen tai tekemään jatkuvasti yötyötä. Sitä se kuitenkin monilla on. Joillekin se sopii, toiset taas tekevät, koska on pakko.

Tällainen Amerikasta kotiutettu 24/7 yhteiskunta on luotu kuluttamista varten, mutta se ei millään tavalla lisää ihmisten hyvinvointia. Miten meidän hyvinvointia auttaa se, että pääsemme kauppaan milloin haluamme? Onhan se varmaankin kivaa shoppailla, kuka sitä sitten harrastaa, mutta ei se välttämättä ole miellyttävää niistä, jotka siellä kaupassa työskentelevät.
Tosin tämäkin kai riippuu siitä miten kukakin hyvinvoinnin ymmärtää.

Jos nyt mietitään lasten ja nuorten hyvinvointia Suomessa, ei tämä nykyinen 24/7 systeemi ainakaan palvele heitä. Lapset ja nuoret eniten kärsivät siitä, että vanhemmat ovat miten sattuu töissä.
Ennen perheissä vanhemmat sisarukset pitivät huolta nuoremmista koulun jälkeen tai aina läheltä löytyi tuttuja aikuisia joihin tukeutua. Nykyään tällaista ei juurikaan enää ole. Vanhempien monimutkaiset työajat heijastuvat myös lapsiin.

Haluan tällä sanoa sitä, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ja silloin kun taistellaan voiton maksimoinnista ja verissä päin luodaan kaiken maailman turhia tarpeita, lopputulos on huono.
Nythän me elämme tätä niin autuasta markkinataloutta ja löydämme itsemme pähkäilemästä, miten jaksaisi tehdä töitä eläkeikään asti. Ja jos oikein huonosti käy yli nykyisen eläkeiän, vaikka työryhmä tätä asiaa nyt pohtiikin.

Lyhyesti sanottuna työelämä on muuttunut monimutkaiseksi, rasittavaksi, työajat ovat mitä sattuu. Ihmisten pitää suostua erilaisiin työaikoihin, vaikka heidän psyykensä olisi sitä vastaan. Ja tämä kaikki heijastuu lapsiin ja nuoriin. Heitä ei voi sivuuttaa tässäkään keskustelussa, koska he ovat tulevaisuuden työntekijöitä, mikäli löytävät paikkansa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on meidän kaikkien etu. Tämän asian ovat päättäjämme unohtaneet. Tulevaisuuden tekijöitä pitäisi kohdella paremmin.

JK. Joku täällä viestissään mainitsi, että tänne kirjoittaa vain vanhat. Kaikille kaksikymppisille yli 45 -vuotiaat on vanhoja :) Sen ainakin olen huomannut. Ja moni 45 v. on silti ehtinyt olla jo melkoisen kauan työelämässä, esim n. 30 vuotta, kun on työt aloittanut keskikoulun jälkeen.

Silloin olikin pakko ottaa vastaa mitä tahansa työtä ja se usein oli siivoustyötä, mitä nykyiset nuoret eivät suostu tekemään. Olemme siirtäneet osan siivoustöistä maahanmuuttajille, kuten Ruotsissa tehtiin 1960-luvulla. Mutta Ruotsissa kannatti käydä siivoamassa, koska siellä maksettiin parempaa palkkaa kuin Suomessa 1970 -luvulla. Toki nuoret palasivat takaisin, mutta elivät omilla rahoillaan ja oppivat kielen.