ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Selvitysmies Pentti Arajärvi ehdottaa yksilöllistä kotoutumissuunnitelmaa ja nopeammin järjestettyä kielikoulutusta lääkkeeksi maahanmuuttajien työttömyyteen. Selvitysmiehen mukaan tällä hetkellä maahanmuuttoon kohdistetut voimavarat ovat vähäiset. Arajärvi haluaakin lisää rahaa kuntien pakolaiskorvauksiin. Selvityshankkeen taustalla on ulkomaalaisten korkea työttömyys, joka on kolminkertainen kantaväestöön nähden.


Pentti Arajärven raportti: Maahanmuuttajien työllistyminen ja kannustinloukut täällä

http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf


7. Maahanmuuttajan yhteiskuntaan ja työhön sitoutuminen

Erillinen, tärkeä kysymys on työnantajien osuus koulutuksen rahoittamiseen. Työnantajien tulee henkilöstökoulutuksessaan kiinnittää huomiota myös maahanmuuttajien tarpeisiin ja siihen, miten heille annettava koulutus palvelee paitsi työnantajaa myös työntekijänä olevaa maahanmuuttajaa. Silloin kun koulutus selvästi palvelee työnantajaa, tulee työnantajan myös kustantaa koulutus tai ainakin osallistua kustannuksiin.
[...]
Tärkeää on kuitenkin ottaa vielä tässäkin vaiheessa huomioon maahanmuuttajan eritystarpeet. Työllistyminen vaatii lähes poikkeuksetta keskimääräistä enemmän viranomaisten voimavaroja. Osittain tarvitaan henkilökohtaista ohjausta.
[...]
Yleisesti ei voida olettaa, että on riittävää, jos palveluja tarjotaan vain internetissä, eikä voida olettaa, että henkilö osaa hakea palveluja verkossa. Yksilöltä ei myöskään voida vaatia, että hänellä on pankkitili.
[...]
Maahanmuuttajalla ei ole samanlaisia edellytyksiä itseohjautuvaan työllistymiseen kuin kantaväestöön kuuluvilla. Työnvälityksessäkin he tarvitsevat kaksin-kolminkertaisesti työvoimahallinnon voimavaroja, vaikka periaatteessa on kyse samanlaisesta toiminnasta.
[...]
Maahanmuuttajat vertautuvat usein pitkäaikaistyöttömiin jo ennen kuin he täyttävät pitkäaikaistyöttömän tunnusmerkit. Kun sosiaalisia yrityksiä koskevaa lainsäädäntöä tarkistetaan, tulee muiden kysymysten ohella ottaa esille, millä ehdoilla maahanmuuttajat voidaan ottaa lain soveltamisalaan.
[...]
Maahanmuuttajien osuus on pieni lukiokoulutuksen ja korkeakoulutuksen piirissä. Perusteltua on – ja sillä olisi todennäköisesti merkitystä myös yhteiskunnan ilmapiiriin ja asenteisiin – että maahanmuuttajien osuus vastaisi tässä suhteessa heidän väestöosuuttaan. Ammattikorkeakouluun valmistavan koulutuksen vahvistaminen, osaamisen tunnustaminen ja jo suoritettujen opintojen täydentämismahdollisuuksien hyväksikäyttö sekä ohjauksen ja neuvonnan tehostaminen ovat keskeisiä keinoja tämän tavoitteen saavuttamisessa. Joissakin kunnissa on menestyksellisesti annettu maahanmuuttajille tarkoitettua lukioon suuntaavaa lisäopetusta sekä opintovalmiuksia parantavia kursseja lukion alussa. Näitä malleja tulisi soveltaa valtakunnallisesti. (siis kiintiöt, JM-K)
[...]
Valtion korkeakoulututkintoa kelpoisuusehtonaan edellyttäviin virkoihin vaaditaan molempien kotimaisten kielten taitoa, enemmistön kielen erinomaista taitoa ja vähemmistön kielen taitoa kielisuhteista riippuen. Maahanmuuttajan tosiasialliset edellytykset sekä suomen että ruotsin kielen riittävään hallintaan virkojen kelpoisuusehtojen täyttämisen kannalta ovat vähäiset. Toisaalta Suomen kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta ei kielitaitovaatimuksissa voida kovin paljon joustaa. Tilannekohtaisesti tulee käyttää esimerkiksi erivapausmenettelyä.
[...]
Näin ollen maahanmuuttajille on järjestettävä erikseen arvioitavassa määrin suomen tai ruotsin kielen opetusta myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
[...]
Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi tulee huolehtia sosiaalisesta monimuotoisuudesta erityisesti asumisen suhteen, jottei synny alueita, joilla on maahanmuuttajaidentiteetti ja erillinen alakulttuuri. Asumisen tason tulee vastata kantaväestön asumistasoa.
[...]
Julkisessa keskustelussa on esitetty niin sanottua sokkohakua, jossa ensivaiheessa työntekijästä annetaan vain työtehtävän kannalta olennaiset tiedot. Käytännössä tämä merkitsisi ilmeisesti mm. maahanmuuttajataustan jättämistä huomiotta. Esitetyn muutoksen toteuttaminen vaikuttaa todennäköisesti eniten maahanmuuttaja-asemaan, mutta sillä saattaa olla merkitystä myös sukupuolen, muun etnisen taustan kuin maahanmuuton, vammaisuuden, iän ja joidenkin muidenkin tekijöiden kannalta. Muutos olisi työmarkkinoilla varsin suuri ja edellyttää työsopimuslainsäädännön ja mahdollisesti muidenkin lakien muuttamista. Tämän selvityksen kannalta ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa esitykseen muutoin kuin todeta se maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen kannalta mielenkiintoiseksi ja tutkimisen arvoiseksi.
[...]
Monikulttuurisuudella on positiivisia vaikutuksia, joiden käytön etninen syrjintä estää. Vaikuttaminen työantajien ja työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden asenteisiin on laaja yhteiskuntapoliittinen kysymys. Se liittyy yleisesti rasististen ja maahanmuuttajiin epäluulolla suhtautuvien asenteisiin vaikuttamiseen.


9. Näkökohtia ehdotusten toteuttamisesta

Talouden näkymien heikkenemisestä huolimatta ainakin aloittaista työvoimapulaa pidetään todennäköisenä.
[...]
Esitysten kustannuksia ei ole laskettu.
[...]
Esitysten toteuttaminen vaatii lisärahoitusta. Jo nykyisellään maahanmuuton voimavarat ovat vähäiset (tänä vuonna välittömät kulut noin 120 miljoonaa euroa, välillisistä kuluista ei tiedä kukaan, vähintään moninkertaiset, JM-K)
[...]
Ongelmiin voidaan vastata voimavarojen lisäämisellä. Kun voimavarojen lisääminen todennäköisesti myös nopeuttaa maahanmuuttajien työllistymistä, merkitsee heidän siirtymistään sosiaaliturvalta työelämään ja sosiaaliturvan käyttäjistä sen maksajiksi, että toiminta on taloudellisesti perusteltua.
[...]
Vaikutukset ovat positiivisia viimeistään seuraavassa sukupolvessa.

*****

Kumpaa enemmän, itketti vai nauratti? Itse en osaa vastata mitään