ASTRID THORSIN IDEOIMA UUSI ULKOMAALAISLAKI HYLÄTTÄVÄ!

Löysin Pirkanmaan liiton laatiman mielenkiintoisen suunnitelman, jossa aivan selvästi lukee, että maahanmuuttajat on tarkoitus sijoittaa maakuntiin ja maksattaa viulut kuntalaisilla samoin kuin siirtää ylipäätään kotouttamisen riskit kuntalaisille.

Olen varma, että vastaavat suunnitelmat myös muiden maakuntien osalta löytyy netistä, kunhan vain hieman googletatte.

Mielenkiintoinen tuo asiakirja on myös siksi, että siinä puhutaan jatkuvasti a) työperäisestä maahanmuutosta sekä b) työvoimapulasta. Kummatkaan eivät tällä hetkellä (todennäköisesti eivät koskaan) pidä paikkaansa. Tätä eivät ymmärrä vielä tällä hetkellä sen paremmin kuntalaiset kuin kunnanjohtajatkaan.

Etsikäähän oman maakuntanne osalta vastaavat suunnitelmat käsiinne. Kirjoittakaa asiasta seutukunnan lehtien yleisönosastoille. Soittakaa tutuille toimittajille mediaan. Kertokaa niistä ystävillenne, tuttavillenne, sukulaisillenne, työkavereille jne. Soittakaa kunnanjohtajalle ja kunnanvaltuutetuille. Myös lautakuntien jäseniä asia varmasti kiinnostaa jne.

Pirkanmaan maahanmuuttopoliittinen puiteohjelma. Pirkanmaan liiton julkaisu B 109. Tampere 2008 täällä: http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/maahanmuutto_netti.pdf


******

Tekemäni kooste olennaisesta tässä:


Pirkanmaan maakunnan kehityspoliittisen intressin keskiössä on osaavan työvoiman tarve, jota aiheuttaa väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle. Pirkanmaalla työvoiman kysynnän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 22000 hengellä. Tätä työvoiman kysyntää ei Pirkanmaan liiton vuoden 2008 toimintasuunnitelman mukaan pystytä hoitamaan kansallisella muutolla. Siksi Pirkanmaalla varaudutaan lisääntyvään maahanmuuttoon, monikulttuuristen yhteisöjen kasvuun ja näiden vaatimiin palveluihin. Lisäksi Pirkanmaa houkuttelee ja juurruttaa ulkomaalaisia osaajia maakuntaan. Tässä onnistuminen edellyttää onnistumista maahanmuuttajien vastaanotossa ja siihen liittyvissä palveluissa. Lisäksi monikulttuurista yhteisöllisyyttä tulee kehittää sekä asenteita ulkomaalaisia kohtaan muokattava suopeammiksi. (2008, 3, 5)

Pirkanmaan liitto toteaa, että maassa olevan ulkomaisen työvoiman työttömyysaste on edelleen huomattavan paljon valtaväestön työttömyysastetta korkeampi. Tämän reservin käyttöönotto vaatii erityisiä toimenpiteitä. (2008, 5)

Toisaalta Pirkanmaan liitto pitää välttämättömänä edistää työperäistä maahanmuuttoa. Tavoitteeksi se asettaa työssä olevien maahanmuuttajataustaisten määrän kaksinkertaistamisen ohjelmakaudellaan 2007 – 2010. (2008, 5, 12)

Hallittua työperustaista maahanmuuttoa tavoitteleva Alueellinen työllisyysstrategia 2007 – 2011 nostaa tavoitteeksi saada työikäiset maahan muuttaneet ja muuttavat työikäiset työnantajien palvelukseen ja suomalaisen yhteiskunnan yhdenvertaisiksi jäseniksi. (2008, 6)

Pohdintojen pohjana on pääministeri Vanhasen II hallituksen maahanmuuttopolitiikka ja sen keskeiset tavoitteet: kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset velvoitteet. (2008, 6)

Osaavalla työvoimalla Pirkanmaan liitto tarkoittaa ammattitaitoista ja työelämän tarpeita vastaavasti koulutettua työvoimaa. (2008, 5)

Pirkanmaan liitto painottaa, että ulkomaista työvoimaa tarvitaan täydentämään suomalaista työvoimaa, ei korvaamaan sitä. (2008, 7)

Pirkanmaan liiton mukaan alueen kuntien on tunnistettava vastuunsa maahanmuuttajien kotouttamisen ja monikulttuurisuuden edellytysten luojina. Lisäksi alueen kuntien tulee totuttaa valtaväestö maahanmuuttajiin, ja näin estää syrjintää ja rasismia. Tähän pyritään suosimalla avointa julkista keskustelua, mikä osaltaan vähentää maahanmuuttajia kohtaan tunnettuja, ulkomaalaisten kohtaamista vaikeuttavia ennakkoluuloja. Kuntien ohella keskeinen rooli tässä yleisen mielipiteen muokkauksessa on medialla sekä tieteellisellä tutkimuksella, joiden yhteistyöllä poistetaan väärinkäsityksiä ja julkisuuteen tuodaan tietoa monikulttuurisuuden dynamisoivasta vaikutuksesta. Erityisesti median tehtävä on muuttaa valtaväestön asenteita suopeammaksi ulkomaalaisia kohtaan sekä syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden edistäminen. (2008, 9)

Työperäinen maahanmuutto on tärkeä osa maakunnan elinkeino-, alue- ja työvoimapolitiikkaa. Pirkanmaalla tavoitteeksi asetetaan jatkuva maahanmuutto. Siksi maakunnan kuntien tulee itse ottaa kantaa siihen, kuinka tärkeäksi ne näkevät työperäisen maahanmuuton edistämisen ja miten ne aikovat järjestää palvelunsa vastaamaan nykyisestä selkeästi kasvavan maahanmuuttajaväestön tarpeita. Olennaista on, että kuntien tulee kohdella maahanmuuttajia tavallisina kuntalaisina, ei erillisryhminä. (2008, 10, 11)

Kuntien tulee elinkeinopolitiikasta vastaavina tahoina edistää maakuntien välistä yhteistyötä, sillä yhden kunnan voimavarat harvoin riittävät pitämään maahanmuuttajille suunnatut palvelut riittävän monipuolisina ja laadukkaina. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi kielikoulutus, asuminen, lasten päivähoito ja koulutus, puolison työ- ja koulutusmahdollisuudet ja ylipäätään kaikki perheen kotouttamiseen liittyvät asiat. Lisäksi kuntien tulee osaltaan yhteistyössä toisten kuntien kanssa panostaa työvoiman etsimiseen sopivista lähtömaista sekä työvoiman arviointiin, rekrytointiin ja koulutukseen lähtömaissa. (2008, 10)

Maassa jo oleva ulkomailta muuttanut työvoima on pystyttävä hyödyntämään täysimääräisesti. On selvitettävä ulkomaalaistaustaisen väestön koulutus-, ammatti- ja osaamistaso sekä yksilöitävä ne ongelmat, jotka aiheuttavat em. ammatillisen ja koulutustaustan vastaamattomuutta suomalaisen työelämän kanssa. Näiden ongelmien poistamiseksi tulee kunnassa laatia toimenpidesuunnitelma. Suunnitelmassa otetaan lisäksi kantaa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä maahanmuuttajien työmarkkinoille pätevöittämiseksi liittyviin kysymyksiin. Työllistymistä tulee tehostaa erityisillä henkilökohtaisilla valmennusohjelmilla. Myös yrittäjyyteen kannustamiseen ja valmentamiseen tulee panostaa. (2008, 11, 12)

Suomi harrastaa humaania pakolaispolitiikkaa, jonka johdosta maahan on jo muuttanut ja jatkossakin muuttaa perheitä, joissa on lapsia. Näiden toisen polven maahanmuuttajien asioiden hyvään hoitamiseen, kouluttamiseen ja sosiaaliseen integraatioon on erityisesti panostettava. Panostus on kohdistettava erityisesti siihen, että perheet hyväksyvät suomalaisen mallin, jossa opiskelulla ja koulutuksella on tärkeä rooli. Tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaiset lapset saavat opiskelulleen koko perheensä tuen. (2008, 11 – 12)



Taulukko: Koko maassa turvapaikkaa hakeneet ja päätöksen saaneet vuosina 2000- 2006

Turvapaikanhakijat ja päätökset 2000 - 2006


Vuosi Hakijat Myönteiset päätökset
TP OL OL MS Yhteensä
2000 3170 9 248 210 467
2001 1651 4 346 463 813
2002 3443 14 250 327 591
2003 3221 7 142 345 494
2004 3861 29 206 565 800
2005 3574 12 141 444 597
2006 2324 38 85 495 618
21244 113 1418 2849 4380

TP = turvapaikka
OL = oleskelulupa
OL MS = Oleskelulupa muusta syystä (Humanitaarinen suojelu?!?!? JM-K:n kommentti)


(Lähde: Pirkanmaan liitto, Ulkomaalaiset Pirkanmaalla ja Suomessa 2007,
Ajankohtaiskatsaus Kesäkuu 2008, sivu 9)