Adressi Suomen susikannan elvyttämiseksi sekä säilyttämiseksi.

"Okei, tottakai susien täytyy syödä, niin täytyy sinun ja minunkin ja meidän kaikkien, jotta pysymme hengissä."

Näin on. Ja susi saalistaa ja syö lihaa. Joillekin ihmisille se on raaka mielikuva että susi raatelee eläimen syödessään, mutta sudellahan ei ole muita välineitä siihen tarkoitukseen kuin hampaat ja kynnet.

"Niin ja aivan, eivät eläimet ajattele vaan ne toimivat vaiston varaisesti.
Kysynkin, että mikäköhän helkkari tässä hienossa ekosysteemissä on sitten mennyt pilalle kun ei enää metsän eläimet susille riitä, eivätkä ne enää pelkää ihmistä niin kuin aiemmin?"

Ei tarvitse kiroilemaan ruveta.
Mikä siinä on että susia pelkäävät/vihaavat ihmiset hermostuvat niin herkästi?
Kyllä ne metsäneläimetkin riittävät niille aivan hyvin, mutta esim koiria pihalta narunpäästä hakevat sudet ovat vain oppineet että ihmisillä on helppoja ja nopeita "pic-up" ruokaloita pihoillaan. Ensimmäinen askel pois tästä pihoilta ruokaa hakemisesta on todellakin se että ihminen pitää huolta eläimensä turvallisuudesta ja katsoo että sillä on sellaiset oltavat ja paikka, josta susi ei sitä pysty yksinkertaisesti ottamaan! Kun tämä ymmärretään ja aletaan viitsiä toteuttaa vaihtoehtoisia keinoja ampumisen sijaan, huomattaisiin todellakin että petovahinkoja tulisi hurjan paljon vähemmän!

"Jotain mätää on, kun pitää tulla asumusten pihoille hakemaan ruokaa ja pelotella pikkulapsia!"

Pikkulapsi ei pelkää yleensä mitään, ennenkuin vanhempien ihmisten pelkokäsitykset jäävät lapsen mieleen. Lapsen pelko metsässä vaaniviin petoihin on aikuisista lähtöisin. Minusta on väärin siirtää omia pelkojaan lapsilleen, oli se pelko sitten koirat tai mikä muu tahansa.

"Kuten kommentistasi voi päätellä, että jos olet yksin lenkkipolulla ja sattuupa eteesi nälkäinen susi, niin todennäköisesti se syö sinut koska sillä on nälkä, eikö niin? Ja mitä pienenpi ihminen, sen todennäköisempää, että ne käyvät päälle."

Missä kommentissa olen sanonut että susi tulisi syömään minut? Susi karttaa yleensä ihmistä, mutta jos se on saalistuspuuhissa esim pihakoiraa hakemassa, yleensä sillä on mielessä vain se saalis, eikä se todennäköisesti häiriinny ihmisestä siinä vaiheessa niin paljoa.

"Ei täällä Lemilläkään turhaan lapsia haeta koulukyytiin omilta pihoiltaan ja varoitella liikkumasta pimeällä ulkona."

Ei varmasti turhaan. Onhan aina hyvä olla varovainen. Mutta ei silti tarvitsisi liioitella.

"Painotan vielä, että haluan kaatoluville itsemääräämisoikeutta vain ja ainoastaan näille ns. häirikkösusille/pihasusille."
Suden paikka on metsä eikä ihmisten pihat."

Tottakai suden paikka on metsät, mutta haja-asutuksen vuoksi yhteentörmäyksiä syntyy välttämättäkin. Susi ei tiedä mikä on "ihmisen alue". Se ei tiedä ihmisten päättämiä rajoja ja siksi myös tulee näitä pihojen poikki oikaiseviakin yksilöitä, aivan kuten vaikka rusakko, hirvi taikka poro voi kulkea ihmisen pihan poikki.

"Veikkaanpa, että jos oma koirasi vietäisiin omalta pihaltasi keskellä päivää n. 10-15 metrin päästä, niin et varmaan sinäkään ajattelisi, että sillä nyt vaan oli nälkä. Jos niin väität, niin siinä tapauksessa koirasi ei ole sinulle rakas."

No en tietenkään ajattelisi ainoastaan että sillä olisi nälkä silloin. Tietenkin surisin asiaa kovasti. Olen henkeen ja vereen koiraihminen, mutta on kuitenkin sellainen asia kuin järkevä ajattelu. Jos kävisi sellainen vahinko, että susi jaksaisi isokokoisen koirani syödä yhtäkkiä, niin en minä silti sutta alkaisi syyttämään ja vihaamaan. Eläin kun ei tiedä tekevänsä väärin syödessään.

"Kuten jo aiemmin kirjoitin, KUKAAN ei voi tietää miltä se tuntuu kun se omalle kohdalle sattuu."

Jokaisella on tietenkin oma tapa surra asiaa, mutta tiettyä eläinlajia ei tarvitse sellaisen takia alkaa vainoamaan ja vihaamaan.

"Porot ja hirvet ja niiden hyökkimiset ihmisten päälle (en itse ole kuullut kyllä yhtään tapausta) johtuvat monasti siitä, että kiima-aikaan urokset "sekoavat" aivan kuten monen koiranomistajan "narttuherkät" urokset.
Nuo ovat mielestäni vain luonnollisia vahinkoja, jos niin pääsee käymään.
Ja edelleen, eivät ne hyöki syödäkseen."

Sinä silti pidät siis vääränä että susi hyökkää syödäkseen, kun vertaat jaktkuvasti ettei porojen ja hirvien hyökkäykset ole ruokailuaikeita? On totta että juuri monesti nämä porot ja hirvet hyökkäävät juuri kiima-aikana, mutta myös sen ulkopuolella on sattunut tapauksia. Ystäväni Hyrynsalmen suunnalta kertoi kerran menneensä metsään ja joutui pakenemaan puuhun hirveä,joka jäi vielä pyörimään puun alapuolelle hetkeksi aikaa ennenkuin luovutti. Ja tämä on vain yksi tarina näistä hyökkäyksistä.