Vaasan musiikkiluokkien puolesta

Ns. työpaikkakiusaamista - joka oikeammin on terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua ja/tai työsyrjintää - ei saada ratkaisevasti vähenemään asennekasvatuksella, koska itsekeskeisyys ja oman edun tavoittelu ovat vain kasvamassa. Ainoa keino on se, että lainvastaisesti menetelleet työnantajat ja heidän edustajansa joutuvat vastaamaan oikeudessa lainvastaisuuksistaan ja saavat niistä tuomioita. Avi: pitää lakien mukaan valvoa työntekijöiden etua työnantajan edustajien mielivaltaa vastaan. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain (ns. valvontalaki) 1 §:n 3 momentin mukaan "Lain tarkoituksena on varmistaa työsuojelua koskevien säännösten noudattaminen sekä parantaa työympäristöä ja työolosuhteita..." Kuitenkin käytännössä AVI toimii työnantajien edustajien armahdusvirastona. Valvontalain 50.1 §:n mukaan "Jos on todennäköisiä perusteita epäillä, että on tehty työsuojeluviranomaisen valvottavana olevassa laissa tai rikoslain (39/1889) 47 luvussa rangaistavaksi säädetty teko, työsuojeluviranomaisen on tehtävä siitä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten." Tuosta ehdottomuudesta - on tehtävä siitä ilmoitus - on poikkeuksena vain teon vähäisyys. Jokainen ymmärtää, että teko ei voi olla vähäinen, jos siitä on aiheutunut terveydelle haittaa. Mutta mitä tekevät työsuojelutarkastajat huomatessaan työnantajan edustajan menetelleen lainvastaisesti? He antavat työnantajalle toimintaohjeen ja/tai kehotuksen. Jos työnantaja lakkaa kohtelemasta alaistaan työntekijää lainvastaisesti, tarkastaja armahtaa työnantajan edustajan, vaikka tämä on menetellyt rikoslain 47 luvussa rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Tilanne olisi aivan sama, jos ruumiilliseen pahoinpitelyyn, murtovarkauteen, rattijuopumukseen yms. selvästi syyllinen saisi anteeksi rikoksensa, jos edes lupaisi noudattaa jatkossa lakia.