Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Pelkällä puheella uuni ei lämpene

Edellinen hallitus julkisti keväällä kunnianhimoisen biotalousstrategian. Tavoitteena on luoda biotalouteen 100 000 uutta työpaikkaa ja sadan miljardin euron tuotto vuoteen 2025 mennessä.

Hiljattain aloittaneen pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelmassa biotalous
nostettiinkin yhdeksi hallituksen kolmesta tärkeimmästä tavoitteesta.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan turpeen käytön huomattava kasvattaminen on osa biotalousstrategiaa. Tarkoitus olisi korvata kivihiili kotimaisella turpeella. (Yle 29.6.)

Turpeen käytön lisääminen sopii varmaankin
myös ympäristöministeri Ville Niinistölle (vihr.)?

Vaikka biotalous on hallituksen tavoitelistalla korkealla, niin hallitusohjelmasta sitä ei huomaa.

Huolimatta siitä, että Stubbin hallitus muutti edeltäjänsä linjaa elvyttävämpään suuntaan,
ei rahaa riittänyt kuin pääkaupunkiseudun tunneleihin ja Tampereen raitiotiehen. Biotaloudelle riitti kirjaus hallitusohjemassa.

Tunneleiden kaivamisen sijaan velkarahalla tehtävät investoinnit pitäisi kohdistaa kilpailukykyä parantaviin, vientiä lisääviin ja tuontia korvaaviin kohteisiin. Investointien avulla pitää pystyä maksamaan velka myös takaisin.
Biotalous täyttää kaikki edellämainitut
kriteerit.

Kotimaisella uusiutuvalla energialla voitaisiin pienentää yli kahdeksan miljardin euron tuontienergialaskua ja lyhentää kotimaisella ruualla kolmen miljardin euron ruuan kauppavajetta. Samalla syntyisi hallituksen toivomia uusia työpaikkoja.

Hallitukselta näyttää tyystin unohtuneen, että biotalous syntyy maaseudun raaka-aineista ja maaseudulla asuvien ihmisten työstä. Biotalous ei ole pelkästään metsää ja energiaa.
Se on myös ruokaa. Ilman elinvoimaista ja kehittyvää maaseutua ei biotalousstrategialle ole mitään pohjaa.

Biotalouden kehittäminen edellyttää isoja investointeja myös yhteiskunnalta. Esimerkiksi maaseudun tieverkoston ja siltojen kunnossapito on perusedellytys biotalouden tuotteiden liikkumiselle.

Biotalouden edistäminen ei ole tärkeää pelkästään kansallisesta näkökulmasta, vaan samalla edistetään myös EU:n ilmastopoliittisia tavoitteita. Nykyisellä politiikalla näin ei tapahdu.

Edellisen hallituksen turpeen verokohtelun seurauksena kivihiilen käyttö lisääntyi viime vuonna Suomessa kolmanneksen edelliseen vuoteen verrattuna. Hallitus pyrki muuttamaan tilannetta perumalla ensi vuoden alkuun päätetyn turpeen uuden veronkorotuksen. Se ei kuitenkaan paranna nykytilannetta.

Hallituksen ja oppositiossa olevan keskustan välille roihahti Ylen viime viikonlopun uutisoinnin seurauksena kiistely biotaloudesta ja siitä, kuka ja miten biotaloutta on edistetty.

On hyvä, että biotaloudella on ystäviä ja sen merkitys on noussut keskusteluun. Kiistelyn sijaan nyt tarvittaisiin biotaloudessa samanlaista hallituksen ja opposition rajat ylittävää yhteistyötä kuin sote-ratkaisun yhteydessä nähtiin. Biotalouden taloudellinen merkitys kansantaloudelle on sosiaali- ja terveyshallinnon uudistamistakin suurempi.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo lupasi Okra-näyttelyn yhteydessä pitää hallituksessa biotalousstrategiaa esillä.

Pelkkä asian esillä pitäminen ei riitä, vaan viimeistään valtion ensi vuoden budjetin yhteydessä pitää biotalousstrategiaa lähteä toteuttamaan myös käytännössä. Puheiden lisäksi tarvitaan päätöksiä ja tekoja.

’’

Biotalous syntyy maaseudulla asuvien ihmisten työstä.