Aseiden totaalikiellon vastustaminen

Aseiden tarpeellisuuden määrityksiä ylipäätään sekä kotona on yhtä monta kuin on määrittäjääkin. Mikä on tämä tarpeettomuus jonka vuoksi ne tulisi massasijoittaa helposti ja ennen kaikkea kannattavasti varastettaviksi? Onko aseen säilyttäminen kotona tarpeetonta jos ei satu löytymään omaa rataa takapihalta tai kellarista?

Tällaisen kolhoosiäilyttämisen kannatus on kyllä ihan ymmärrettävää maassa, jossa sosialismin kannatus on niinkin vahvaa mitä se on.

Jos ei puhuta siitä, että kaikki eivät asu Kehä-kolmosen sisällä, jos ei puhuta siitä että Suomessa on vain parikymmentä sellaista rataa joilla voitaisiin edes teoreettisesti säilyttää aseita, jos ei puhuta siitä että tämän vuoksi ajomatkat useimmilla aseenomistajilla kasvaisivat jopa pariinsataan kilometriin per ratakeikka ja jos ei puhuta siitäkään, että kuka tahansa laillisella aseella väärinkäytöksiä aikova hakee aseensa varastolta samalla lailla kuin kotonaan sijaitsevasta kassakaapistaan ja menee kenenkään estelemättä tekemään tekonsa, niin mitä niillä aseilla kotona sitten tekee?

-Niitä putsataan
-Niillä harjoitellaan tähtäyskuvion ottamista
-Niillä harjoitellaan liipaisutekniikkaa
-Niihin asennetaan ja sovitellaan lisävarusteita
-Monet lataavat itse patruunansa - oletettavasti aseiden mukana menisivät kolhooseille myös patruunat ja sitä myöten latausvälineetkin
-Yksityisomaisuutena ja mielenkiintoisina mekaanisina kapistuksina niitä näplätään ja räknätään ihan huvin vuoksi(eikö olekin aivan kauhistuttavaa?)

Kolhoosisäilyttämisen estävän yhteiskunnan rakenne, anastamisen helppous ja etenkin kannattavuus sekä haitat ampumaharrastukselle. Ja yhteiskunnan merkitystä korostavat: ampumaharrastusta saa ja tuleekin nimenomaan käyttää perusteena, sillä kyse on juurikin siitä koskevista päätöksistä. Uskallan nimittäin lyödä vetoa, että mahdollinen Britannian tapainen täyskielto aiheuttaa paljon enemmän ongelmia kuin hyötyjä.

Kaliiperirajoitukset taas ovat tekopyhyyden huippu. 9mm Parabellum on maailmalla yleinen kaliiperi .45Auton ohella kaikilla aloilla joissa puhutaan pistooleista ja konepistooleista. Pienoispistooleja pidetään useimmissa maissa halpona ja hauskoina "plinkkereinä" joilla voi napsia peltitölkkejä ja muuta roinaa. Molemmat näyttävät kuitenkin tehoavan ihmisiä vastaan yhtä lailla. Lopputuloksen kannalta ei ole ollut merkitystä, olisiko ampujalla ollut ysimillinen vai kakskakkonen. AUTOMAATTIpistooleista lienee aivan turha puhua erillisenä luokkana, koska käytännössä kaikki pistoolit ovat itselataavia ja revolverit ovat taas mekaniikaltaan ihan erilaisia.

Suomen aselaki vetääkin tässä asiassa oikean pohjanoteerauksen. Voi vaan kuvitella tilannetta jossa harrastaja hakee lupaa pistooliin. Politrukki mumisee tiskin takaa "njet njet sje kjaksjkakkonen on njian hjyvä, jysi sje iha nliian vjaarallinen, njet njet.." tuskin luoden vilkaustakaan hakijaan. SUOMEN ASELAKI, etenkin nykyisten Kiristysohjeiden ja Ohjeen Ohjeen Tulkitsemisohjeen avulla määrittelee hyvin tarkasti sen, mikä ase sopii mihinkin. Sekopään uhrit varmasti ovat hyvin lohdullisia siitä, että heissä on pari milliä pienempiä reikiä ja muistelevat lämmöllä, että heidät ammuttiin juuri poliisien soveltuvuusmääritykset läpäiseellä aseella.

Idea on se, ettei hakijalla ei ole ollut juuri väliä, olkoon tiskin takana millainen tahansa juippi. Tietyillä paikkakunnilla on myönnetty vain kakskakkoseen lupia vaikka peruste nimenomaan on edellyttänyt pistoolia, esim. toiminta-ammuntaa varten. "Saapahan vähemmän vahinkoa aikaan kakskakkosella kuin ysimillisellä" on ollut jo pitkään luettavissa laintulkinnan rivien välistä. Ja nyt kun tähän virheeseen on viimein kantapään kautta herätty, on annettu ohjeet joissa poliisin sovellusmääritykset ja hakijan määrittäminen ristikuulustelujen ja erilaisten lääkäreiltä velvoitettujen kelpoisuusvalojen kanssa ovat yhdessä jopa pysäyttäneet luvanmyöntämisen. "EI SE ASE, VAAN KENELLE SE MYÖNNETÄÄN!"

Noitavainot ovat käynnistyneet. Tarvitsemme jokaisen Suomen aseenomistajan puolustamaan yhteistä harrastustamme, ja kaikki yhdessä. Eri aselajien välisellä vastakkainasettelulla menetämme kaikki jotakin. Muutamien etujärjestöjen edustajat ovat selkeästi antaneet kuvan, että "kieltäkää vaan NE pahat ja epäampujamaiset aseet, kunhan saamme pitää NÄMÄ".

Selkeä ja HAKIJAAN KESKITTYVÄ aselaki on meidän kaikkien etu, niin meidän ampujien kuin teidän ammunnasta kiinnostumattomienkin kannalta. Nykyinen laki aivan erityisesti Ohjeiden jälkeen vainoaa aseharrastajaa ja asettaa kaikenlaisia ehtoja mutta ei kuitenkaan juuri varmistu, kenelle aseita myönnetään.