Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Energiakeskustelussa muistettava tosiasiat

Pelastetaan reittivedet ry:n hallituksen puheenjohtaja, DI Jaakko Koppinen arvosteli voimakkaasti turpeen energiakäyttöä (MT 2.5.). ”Onko ratkaisu energiapuu vai polttoturve, siitä menevät käsitykset ristiin ja tässä keskustelussa eivät tosiasiat ole suuressa arvossa”, Koppinen kirjoittaa.

Keski-Suomen maakunnan strategia-asiakirjaan 24.3. antamassaan lausunnossa Koppisen johtama yhdistys toteaa, että metsäenergia on ”kaikissa suhteissa ylivoimainen polttoturpeeseen verrattuna juuri maakunnan edun näkökulmasta”.

Yhdistyksen oma kanta ei siis jää epäselväksi puu vastaan turve -keskustelussa.

Henkilökohtaisesti arvostan viranomaisten, yritysten, maataloustuottajien, järjestöjen sekä yksityisten henkilöiden vuosien varrella tekemää työtä vesistöjemme kunnon ylläpitämisessä sekä jo vaurioituneiden vesistöjen laadun parantamisessa.

Haaste ei ole ollut eikä tule olemaan helppo ongelmien monimutkaisuuden takia, kuten muun muassa keskustelu Eurajoen veden laadusta osoittaa.

Senpä vuoksi minua satuttaa ilmaisu, jonka mukaan jokin yksittäinen ratkaisu olisi muka kaikissa suhteissa ylivoimainen. Todellisuus kun ei koskaan ole näin mustavalkoinen. Saattaapa joskus käydä niinkin, että parhaana pidetty ratkaisu voi osoittautua ajan mittaan vähintään osasyyksi ongelmiin.

Jotkut viisaat ovat sanoneet, että sodan ensimmäinen uhri on totuus. Keskisuomalaisessa julkaistiin (Ksml 3.5.) tuore uutisjuttu, jossa käsiteltiin Geologian tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston tekemää selvitystä Martinjärven pohjasedimenttien koostumuksesta.

Tulokset osoittivat, että väitteet Kalmunevan turvetuotannon aiheuttamista metrien paksuisista lietekerroksista eivät pidä paikkaansa.

Professori Jarmo Meriläinen Jyväskylän yliopistosta totesi haastattelussa, että järven rehevöitymiskehitys on kiistaton, mutta ”vieläkään ei ole löydetty sitä viisastenkiveä, mitkä vaikutukset ovat tulleet turvetuotannosta ja mitkä ojituksesta”. Myös muilla ympäristötekijöillä on ollut vaikutusta veden laatuun.

Koppisen mukaan polttoturpeen puolustajissa on eniten fanaatikkoja. Itse olen oman työurani aikana tottunut niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa suureen määrään erittäin fanaattisia turpeen käytön vastustajia.

Valtakunnallisen turveohjelman käynnistyessä eduskunnan vahvan tuen turvin runsaat 40 vuotta sitten keskeisenä tavoitteena oli kotimaisen energiatuotannon huoltovarmuuden lisääminen uhkaavassa kansainvälisessä tilanteessa.

Nyt, kun Euroopassa ollaan jälleen energiaa läheisesti koskettavan kriisiin kourissa, meidän suomalaisten olisi viisasta yhteisen edun nimissä varmistaa mahdollisimman monipuolisen polttoainevalikoiman saatavuus.

Sen sijaan, että yritämme hartiavoimin rajoittaa joidenkin tiettyjen sektorien toimintaa, meidän kannattaisi tässä vaarallisessa maailmassa käydä kuluttavan vastakkainasettelun sijasta nimenomaan tosiasioihin perustuvaa keskustelua energiahuollon linjauksista.


Raimo Sopo

ylimetsänhoitaja

Jyväskylä