Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/s%C3%A4%C3%A4palvelu/kotimaisuus-on-ty%C3%B6t%C3%A4-ja-tulevaisuutta-1.61625

Kotimaisuus on työtä ja tulevaisuutta
Pääkirjoituksetperjantai, 05:01 Kommenteja: 1 Tekstin koko: A A A
”Viime vuonna Suomeen tuotiin elintarvikkeita 4,8 miljardilla eurolla.”

Suomalaisen työn liitto on yhteistyökumppaneineen aloittanut Sinivalkoinen jalanjälki -kampanjan, jonka tarkoituksena on edistää kotimaisten tuotteiden menekkiä.

Kotimaisen tuotannon suosiminen on aina tärkeää, mutta nykyisessä taloustilanteessa se on erityisen merkityksellistä. Julkisen talouden velka kasvaa, työttömyys lisääntyy ja kauppatase on miinuksella.

Vaikka ongelmat ovat suuria, pystyy jokainen omilla valinnoillaan muuttaa kehityksen suuntaa. Suomalaisen työn liiton toimitusjohtaja Tero Lausala muistuttaa, että jos jokainen suomalainen ostaisi kymmenellä eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluja, syntyisi joka vuosi 10 000 uutta työpaikkaa. (MT 30.5.)

Vaikka Suomessa tuotettujen tuotteiden ja palvelujen tärkeydestä on puhuttu paljon, on valistustyölle tarvetta jatkossakin.

Tammikuussa julkaistun kotimaisuustutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa kuluttajista ottaa kotimaisuuden huomioon ruokaostoksiaan tehdessä, mutta suurimmalle osalle nuorista ruuan alkuperä on ”ihan sama”.

Nuorten tietämättömyyden kotimaisuuden merkityksestä jotenkin ymmärtää, mutta johtavassa asemassa olevien asenteiden koventuminen kotimaista ruuantuotantoa kohtaan on käsittämätöntä. Johtavassa asemassa olevien pitäisi ymmärtää, mitä vaihtotase, velkaantuminen ja työttömyys merkitsevät koko kansankunnalle.

Viime vuonna Suomeen tuotiin elintarvikkeita 4,8 miljardilla eurolla. Tuonti on kasvanut EU-jäsenyyden aikana yli 200 prosenttia. Vienti on samaan aikaan kasvanut noin 40 prosenttia 1,6 miljardiin euroon. Tuonti on kasvanut myös niissä tuoteryhmissä, joita tuotetaan myös kotimassa.

Johtavassa asemassa olevat henkilöt eivät ole julkisesti juurikaan puhuneet kotimaisten elintarvikkeiden merkityksestä. On kuitenkin hyvä, että he ovat viime aikoina nostaneet esiin kotimaisen energian tärkeyden.

Suomi on vahvasti riippuvainen tuontienergiasta, koska yli 60 prosenttia energiasta tuodaan ulkomailta. Tuontilasku on noin kahdeksan miljardia euroa.

Energia-alan kärkitutkijoista koostuva professorityöryhmä julkaisi maaliskuussa Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportin. Eturivin yritysjohtajat puolestaan haastoivat Suomen ja erityisesti pääkaupunkiseudun puhtaan, kotimaisen energian vetureiksi.

Keskiviikkona kahdeksan etujärjestöjohtajaa esittivät edustamiensa työmarkkinajärjestöjen puolesta vetoomuksen kotimaisen energiantuotannon puolesta. Järjestöjen mukaan voimakas tuontiriippuvuus heikentää vaihtotasetta, vähentää työpaikkoja Suomessa ja huonontaa huoltovarmuutta.

Järjestöjen mielestä Suomessa tulee panostaa voimallisesti kotimassa tuotettuun päästöttömään ja vähäpäästöiseen energiaan. Kotimaiseen energiantuotantoon panostamalla luodaan edellytyksiä ja uskoa Suomen menestykseen, vahvistetaan tulevien vuosien kilpailukykyä ja synnytetään välittömästi tuhansia työpaikkoja.

Maataloustuottajat ovat jo pitkään tarjonneet päättäjille Vihreää kasvua maalta -ohjelmaa. Myönteisistä puheista huolimatta kehitys on ollut tuskatuttavan hidasta. Koko Suomen voimavarojen käyttöön ottamisen sijaan maaseudun elinkeinojen mahdollisuuksia on supistettu ja ruuan ja energian tuonnit kasvavat.

Suomen tulevaisuuden eväät löytyvät maaseudulta. Kotimainen ruoka ja puu eri muodoissaan tarjoaisivat nykyistä enemmän työtä ja toimeentuloa koko Suomelle.

On hyvä, että johtavassa asemassa olevat ovat huomanneet, että vihreä kasvu on tulevaisuutta.

Maaseudun Tulevaisuus