Lisää rahaa nuorten mielenterveysongelmiin...

Ehdotuksia varmasti on jokaisella. Suomi kun sattuu olemaan vaan juurikin tälläinen maa, jossa niin harva loppuviimein saa oman äänensä kuuluuviin millään tapaa. Tämä luo ahdistusta. Mitään ei tapahdu heti. Asioihin ei viitsitä puuttua, vaikka asia on tiedossa. Laki uudistuksia käsitellään jopa vuosia. Sitten tulee näitä jotka eivät jaksa odottaa ja seuraa jotain tälläista, ja nuori, tai vanhakin mieleltään sairas irrotautuu systeemistä tajuttuaan tämän suorituskeskeisen elämän tyhjyyden. Kuinka sairasta se sitten on, kun yhteiskunta ei huomaa pahoinvoivia.
SUORITA TEE TYÖSTÄ LUO RAKENNA. Raha on aikasi palkka. Ja siitä kotiin katsomaan televisiota.
Jonot mielenterveys ongelmista kärsiville, masentuneille ja ahdistuneille on joskus liian pitkät, eikä vain liian pitkät vaan myös tarvittavaan hoitoon on vaikea päästä. Kynnys alkaa olla voimattomille myös liian korkea, kun ei ole voimaa enää lähteä liikkeelle. Varmasti jokaiselle tekisi joskus hyvää jutella vaikka juurikin kuraattorille, ihan vaan arkipäiväisistä asioista. Olo on paha, mutta mistä puhua, kun ei tiedä mistä tämä paha olo johtuu.
Siksi pitää katsoa kaverin perään ja ehdottaa vierustoverille hoitoa ja olla oikeasti kiinnostunut läheisistä. "Mitä kuuluu?" on lausahdus mitä harvemmin kuulee kenenkään suusta, tavalla, että sitä joku oikeasti tarkoittaisi.
Olen myös itse miettinyt jotain tämän tapaista, mitä myös Asko tuossa ehdottaakin, jo paljon ennen edes Jokelan tapahtumia: kouluihin, niin ala- ja yläasteille, kuin lukioihin, ammattikouluihin ja korkeakouluihin pitäisi saada enemmän koulutettua henkilökuntaa jutelemaan nuorisolle. Moni masentunut kun ei osaa / jaksa hakeutua hoitoon. 2 - 4 kertaa vuodessa on juurikin hyvä. Kun koulut alkaa, kun syyslukukausi loppuu, kevätlukukauden alussa ja lopussa, jokaisella olisi aika kuraattorille tai vastaavalle. Siellä käytäisiin läpi mennyttä vuotta, kesälomaa, suunnitelmia. Mitä nyt mieleen tuleekaan. Siellä saataisiin myös koulukiusaajat kuriin. Enemmän uusia työpaikkoja. Niin olin vaan sanomassa sitä että kirjoitus virheillä nyt ei ole niin merkitystä.

Pakko vielä kirjoittaa aseista.. Aseenkantolupa Suomessa on turha. Aseita mielestäni normaali tavankansalainen ei asetta kotonaan tarvitse. Keräilijät erikseen. Metsästäjien aseet tulisi säilyttää metsästysseuroilla ja ottaa esiin ainoastaan esim. hirven metsästyskautena. Harrastuksena ampuminen on ihan kiva harrastus, samoin nyrkkeily, karate, jousiammunta.. ja ampuma-ase seurat voisi samoin säilyttää aseensa kerhoilla. Mitä ihmettä kukaan tekee puoliautomaatti käsiaseella kotona??
Tuttuni appiukko säilyttää asetta sängyn alla? Miksi?

Toivottavasti kaikille kuuluu hyvää!