Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Lapsiasiavaltuutettu arvioi kansalaisaloitteessa ehdotettujen muutosten vaikutusta adoptio-oikeuteen kiinnittäen ensisijaisesti huomiota lapsen etuun.

Adoptiolaki määrittelee tarkkaan prosessin, jonka perusteella avioparille tai yksittäiselle adoption hakijalle voidaan myöntää adoptio-oikeus. Tässä prosessissa arvioidaan hakijoiden soveltuvuus. Prosessin tarkoituksena on varmistaa, että adoptio tässä yksittäisen lapsen ja yksittäisen pariskunnan tai hakijan tilanteessa on lapsen edun mukainen. Kyse ei siis ole koskaan adoptiota hakevan ns. subjektiivisesta oikeudesta adoptoida lasta. Tämä periaate pätee edelleen, vaikka avioliittolakia kansalaisaloitteen ehdottamalla tavalla muutettaisiin.

Lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta ei ole estettä sille, että rekisteröidyissä parisuhteissa elävät tai avioliiton solmineet samaa sukupuolta olevat voisivat hakea yhdessä adoptiota.

Lapsen oikeuksien yleissopimuksen 7 artiklan mukaan lapsella on oikeus tuntea vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Adoptioon päädytään silloin, kun lapsen biologisilla vanhemmilla ei ole edellytyksiä huolehtia hänestä lapsen edun mukaisesti ja vanhempien tilanteen arvioidaan olevan pysyvä. Lapsi siis saa adoptiossa pysyvästi uuden perheen ja hänen yhteytensä biologisiin vanhempiin katkeavat. Uudessa adoptiolaissa (8 luku) on lisäksi mahdollisuus myös sellaiseen adoptioon, jossa lapsen ja aikaisemman vanhemman yhteydenpito-oikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä (ns. avoin adoptio).

Adoptiolain 27 § mukaan lapsi pyritään sijoittamaan ensisijaisesti kahden vanhemman perheeseen, jollei lapsen edun kannalta ole erittäin painavia syitä siihen, että lapsi sijoitettaisiin yhden vanhemman perheeseen. Tässä yhteydessä on otettu siten kantaa siihen, että yleensä lapsen edun mukaista on, että hänellä on kaksi vanhempaa. Samalla tästä seuraa, että avioliitossa elävät parit ovat adoptiota hakiessaan paremmassa asemassa suhteessa rekisteröidyssä parisuhteessa tai avoliitossa eläviin.

Adoptiolaki sallii myös ns. perheen sisäisen adoption rekisteröidyssä parisuhteessa elävien parien kohdalla. Jos parisuhteen toinen osapuoli on adoptoinut lapsen aiemmin, on mahdollista, että toinen osapuoli adoptoi saman lapsen myöhemmässä vaiheessa. Perheen sisäinen adoptio ei ole mahdollista avoliitossa. Jos avioliitto sallittaisiin samaa sukupuolta olevien kesken ja siten heille myös oikeus yhteiseen adoptioon, voitaisiin päästä tästä ns. kaksikertaisesta adoptio-prosessista eroon.

Lapsiasiavaltuutettu kuitenkin korostaa, että kaikissa adoptiotilanteissa on asiaa arvioitava kyseisen lapsen edun näkökulmasta sillä hetkellä. Tässä arvioinnissa ei yleensä ole ratkaisevaa se, onko kyse samaa vai eri sukupuolta olevista vanhemmista, mutta lapsen edun arviointia ei tulisi tältäkään osin jättää tekemättä.

Lapsiasiavaltuutettu korostaa, että yleistä tietoisuutta erilaisuutta hyväksyvämpään ja kunnioittavampaan suuntaan on lisättävä jatkuvasti. Vaikka perheitä, joissa on samaa sukupuolta olevat vanhemmat, on nykypäivänä yhä enemmän ja asenteet ovat muuttuneet huomattavasti suvaitsevampaan suuntaan, ns. sateenkaariperheet kokevat edelleen myös syrjintään. Sateenkaariperheiden lapsen voivat siten kokea ehkä tavallista enemmän kiusaamista tms. sekä aikuisten että toisten lasten taholta. Yleisen tietoisuuden lisäämisestä tulisi huolehtia jo varhaiskasvatuksessa sekä koulujen opetussuunnitelmissa.

http://www.lapsiasia.fi/nyt/lausunnot/lausunto/-/view/1879453