Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

Energiaan tarvitaan uusi suunta

On monta syytä, miksi Suomen pitää ottaa energiapolitiikalleen uusi suunta.

Ensiksi, Ukrainan kriisi on osoittanut, että Suomi on liian riippuvainen tuontienergiasta. Suomen energiaomavaraisuus on tällä hetkellä vain 30 prosenttia.

Toiseksi, Suomen taloustilanne on heikko. Tarvitsemme politiikkaa, joka tukee kasvua ja työllisyyttä. Energiapolitiikkaa ei pidä tehdä ahtaasti vain energiayhtiöiden ja niiden suurten asiakkaiden näkökulmasta. Pitää ajatella taloutta laajemmin.

Kolmanneksi, Suomen vaihtotase on liian alijäämäinen. Ostamme energiaa ulkomailta 8,5 miljardilla eurolla, mikä on yli neljä prosenttia bruttokansantuotteestamme – kestävyysvajeen verran.

Kääntämällä energiapolitiikan suuntaa kohti kotimaista vauhditamme taloutta, parannamme vaihtotasettamme ja saisimme kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Professorityöryhmä laski vastikään, että vuoteen 2020 mennessä uusia työpaikkoja voisi syntyä 30 000 ja 2050 mennessä jopa 90 000.

Neljänneksi, tarvitsemme ekologisesti kestävämpää energiaa. Siihen uusiutuvien biolähteiden käyttö avaa paljon mahdollisuuksia.

Suomen mahdollisuudet ovat lähienergia ja biotalous, joka on biomassan järkevää käyttöä korvaamaan fossiilisia voimavaroja.

Biomassa sitoo auringon ehtymätöntä energiaa. Se uusiutuu ilman ihmisen panosta ja jakautuu tasaisesti eri puolille maailmaa.

Biotalous luo työtä ja toimeentuloa sekä hillitsee luonnon tuhoutumista. Se ylläpitää monimuotoista luontoa.

Suomessa on suuria mahdollisuuksia erityisesti puu- ja maatalouspohjaisessa bioenergiassa, mutta myös soissa, maassa, vesissä ja tuulisilla paikoilla sekä jätteissä. Kaikkia tarvitaan – kestävällä tavalla.

Mitä enemmän Suomi kykenee tuottamaan itse energiaansa, sen parempi Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Suomi voisi olla halutessaan energiaomavarainen.

On järjetöntä Suomen työllisyyden ja ympäristön kannalta, että uusiutumattomien polttoaineiden käyttö lisääntyy ja metsämme kasvavat merkittävästi hakkuita enemmän. Rikkautemme jää metsiin ja suomalaisilta puuttuu työtä.

Erityisen tärkeä vihreälle taloudelle ja kestävälle kasvulle on metsäpolitiikka. Vaikka se on ja pitää olla kansallista, EU:n päätöksillä on suuria vaikutuksia metsätalouteen.

Valitettavan usein metsäsektori jää muiden varjoon. Metsätalouteen vaikutetaan monella tapaa: esimerkiksi maatalous-, teollisuus-, terveys-, kauppa-, ympäristö-, kehitys-, tutkimus- ja ilmastopolitiikalla.

Tarvitsemme EU:ssa vahvaa metsätalouden osaamista ja edunvalvontaa, jotta Suomi voi hyödyntää vahvalla ja kestävällä tavalla metsiensä rikkautta.

Tätä edunvalvontaan tehdään merkittävästi EU-parlamentissa, jossa tärkeässä roolissa on ympäristövaliokunta. Olisi tärkeää, että siellä olisi ymmärrystä Suomen metsätaloutta kohtaan. Siksi olen kertonut tavoittelevani ympäristövaliokunnan jäsenyyttä, jos tulen valituksi parlamenttiin.

Biotalous on Suomen suuri mahdollisuus. Sille löytyy hyviä perusteita niin alue- ja kansantaloudesta, työllisyydestä, ympäristönsuojelusta kuin kansainvälisestä politiikasta.

Hankkeet eivät kuitenkaan synny itsestään ilman rohkeutta ja riskinottoa. Sitä tarvitaan paitsi yrittäjiltä myös valtiovallalta ja poliitikoilta. Nyt on aika herätä.





Mikael Pentikäinen

eurovaaliehdokas (kesk.)

Helsinki