IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

Paikalle tullut kirjailija kertoi Siikalahden vedenlaskusta 2.5 M Joutsan kunnan Mieskonmäen kylässä, joka lisäsi maa-alaa maanomistajille aikanaan. Sittenmin on vedenpintaa säännöstelty Kissakosken voimalaitoksella (Suur-Savon sähkö Oy, Kymppivoima) vuosittain.
Siikalahden yläpuolisella alueella on turvetuotantoa 384 ha (Havu- ja Pajusuo) sekä juuri avattu uusi tuotantoalue, joista turvetuotantoalueen kuivatusvesi johdetaan alapuoliseen vesistöön Kälkä-jokea pitkin. Itse Siikalahti on matalahko vesialue ennen Puulavesialuetta.
Siikalahdelta pääsee myös Hirvensalmelle, jossa kesämökkiasukkaana rannalla on kenraali Gustaf Hägglund mm. Hän on ollut kesäasukkaana Hirvensalmella jo 1950-luvulta lähtien.
Hirvensalmen kalastuskunnan puheenjohtaja herra Puukko kertoi, että Hirvensalmelta Siikalahdelle ajettaessa veden väri muuttuu tummemmaksi, kiitos perämoottorin potkurin pyörrevaikutuksen (kavitaatio). Veden sameutuminen etenee jo Hirvensalmelle.
Syke (Suomen ympäristökeskus) kertoi tilaisuudessa, että vesinäytteet pitäisi ottaa 5 M syvyydestä, koska tässä syvyydessä veden tila on vakioitunut eikä pintaveden aalto/tuulivaikutus ole ollut merkittävä. Itse Puula-foorumi oli rajautunut Puulan päävesialueelle, suuren Puulan alueelle eikä Siikalahti kuulu rajatulle alueelle vaikka on vesiyhteydessä Puulaan.
Kalataloudellisesti foorumi keskittyi kaupallisesti merkittäviin kaloihin, lohi ja muikku. Äyriäisistä, mm. ravuista ei ollut havaintoja tai mainintaa ohjelmassa vaikka niitä kyllä oli 1970-luvulla Kälkä-joessa. Lahna viihtyy ja menestyy sameissa vesissä kuten särkikalatkin.
Metsäojituksista: turvesuota ei kannata ojittaa metsäksi, koska puu kasvaa huonosti suolla. Mänty kasvaa kuivalla kankaalla hyvin, kuusi ja koivu on rehevien kankaiden puita.
Turvetuotanto: suolta johdetaan kuivatusvesi ojia myöten pois, jotta saadaa kuivaa energia/polttoturvetta Joutsan ja Kangasniemen energialaitoksille mm. Energialaitokset ovat kunnallisia voimalaitoksia. Turvetta voi olla 30 % poltettavasta energiasta.
Kälkä-joki on kaivinkoneilla ruopattu kaksi kertaa aiemmin, viimeksi vuonna 2001. Ruoppausmassa on läjitetty ja tasattu rantakiinteistöille. Tässä on hoidettu ongelmaa, mutta ongelmaa ei ole ratkaistu. Verorahoja on maksettu koneurakoitsijoille ruoppaustöistä, koska ei yksityiset pysty maksamaan konetuntihintoja tilanteessa missä paikalla on kaksi isoa telakonetta kaivamassa joenuomaa auki sekä kuorma-autoja viemässä läjitysmassaa reunakiinteistöille katepillarille tasattavaksi (katepillari on puskutraktori).
Paikalla ollut ministeri Iiro Viinanen Hirvensalmen kunnan kesäasukkaana kyllä tiesi mistä puhui. Esitys ei jättänyt juuri selittelyn varaa sille, mistä veden huono laatu johtui Siikalahdella Joutsan kunnassa.

Silloin kun jaettavaa on enää vähän, täytyy valita oikeita toiminpiteitä. Likapyykin peseminenkin maksaa kun samaan aikaan voi tehdä puhdasta.