Turvetuotantoa/turvepeltojen raivaamista ei saa lopettaa

PÄÄKIRJOITUKSET - 10.01.2014
Energiapolitiikan suunta kateissa
”Hiili on korvannut turpeen ja hakkeen suomalaisissa voimaloissa.”
Eurooppalaisen energiapolitiikan yhteinen tavoite on lisätä uusiutuvan energian osuutta reippaasti. Tavoitteeseen pyritään muun muassa päästöoikeuskaupalla ja tukemalla monin eri tavoin uusiutuvan energian käyttöä.
Uusiutuvan, kotimaisen energian käytöllä pyritään ilmastopolitiikan lisäksi myös vähentämään fossiilisen energian tuontia ja lisäämään energiaomavaraisuutta.
Tavoitteet ovat perusteltuja, mutta niihin pääseminen on osoittautunut ennakoituakin vaikeammaksi. Viime vuosi osoitti, että päästökauppa ei toimi ja päinvastaisista pyrkimyksistä huolimatta kivihiilen käyttö on lisääntynyt.
Energia- ja ilmastopolitiikan yhteensovittamisen seurauksena Suomessa on ajauduttu ristiriitaiseen tilanteeseen. Uusiutuvan energian lisäämisestä ja tuontiriippuvaisuudesta pääsemisestä on laaja yksimielisyys, mutta käytännön todellisuus on päinvastainen.
Hiili on korvannut turpeen ja metsähakkeen suomalaisissa voimaloissa. Turpeen veronkorotusten ja hakkeella tuotetun sähkön tuen alentaminen ovat yhdessä johtaneet kivihiilen käytön roimaan lisääntymiseen myös sisämaan voimaloissa. Kivihiilen kilpailukykyä on parantanut myös sen hinnan aleneminen.
Vaasalaisen EPV Energian hankintapäällikön Timo Oravan mukaan yritys ei välttämättä käyttäisi haketta tänä talvena lainkaan, ellei se haluaisi olla pitkäjänteinen kumppani puuntoimittajille (MT 8.1.).
Kivihiilen käyttö on lisääntynyt myös EU:n alueella ja koko maailmassa. Esimerkiksi Saksassa kivihiilen käyttö on lisääntynyt huolimatta siitä, että uusiutuvan energian tuotantoa tuetaan erittäin avokätisesti. Uusiutuvan energian tuen eli lähinnä tuuli- ja aurinkoenergian tukien ennakoidaan Saksassa nousevan tänä vuonna noin 24 miljardiin euroon.
Saksan kivi- ja ruskohiilen käytön lisäämistä voi jotenkin perustella niiden kotimaisuudella, mutta Suomessa tämäkään perustelu ei toimi. Suomen energiaomavaraisuus on vain vajaa kolmannes. Toissavuonna Suomeen tuotiin Bioenergia ry:n puheenjohtajan Esa Lindholmin mukaan noin 13,5 miljardilla eurolla erilaisia energiatuotteita. Esimerkiksi sähköä tuotiin noin 20 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
Nykyisen hallituksen lanseeraaman puhtaan energian ohjelman tavoitteena on, että kivihiilen käyttö lopetettaisiin Suomessa kokonaan vuoteen 2025 mennessä, öljyn käyttöä vähennetään viidennes ja maakaasun kymmenen prosenttia sekä pyritään eroon sähkön tuonnista. Tavoitteena on myös vähentää turpeen käyttöä kolmannes niin, ettei sitä korvata kivihiilellä.
Hallitus on kuitenkin käytännössä toiminut omaa ohjelmaansa vastaan. Kivihiilen käyttö on lisääntynyt, kotimaisten puun ja turpeen käyttö on vähentynyt. Uusien turpeennostolupien saaminen on vaikeaa eikä uutta vesivoimaa saa rakentaa.
Oman lisänsä energiasoppaan tuo se, että anteliaasti tuettua tuulivoimaa on siirtynyt suurelta osin ulkomaiseen omistukseen. Esimerkiksi Fortum ilmoitti eilen, että se myy Kalajoen tuulivoimalahankeensa kansainväliselle, Saksassa päämajaansa pitävälle yhtiölle.
Suomen energia- ja ilmastopolitiikalla on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta käytännön toteutus on kaatunut hallituksen ristiriitaisiin päätöksiin.
Suomella on hyvät mahdollisuudet vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Se edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä politiikkaa. Kotimainen uusiutuva energia on oiva lääke myös vaihtotaseen vajeeseen ja työttömyyteen.