Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#25175: -

Kristinuskossa  onkin merkitys juuri siinä,  kuka käyttää hallinta-valtaa,  Jumala vai ihminen. 
Saavatko huolet ja jännitteet,  ristiriitojen jälkipyykki tai uusien pelko tai  tai muut voimakkaat inhimillisen  "lihan" ilmenemismuodot  täyttää sydämen heti aamusta. 

Tämähän on aivan inhimillistä tietenkin,  mutta jos tahtoisin sen keveyden kuormani kantamiseen,   josta Jeesus puhui oikeana ikeen kantamiseen tarvittavana apuvälineenä,   on tartuttava hengelliseen aseeseen,   Sanaan.

Se vaatii pienen uskon hypyn,  ja juuri sen hypyn päässä on Jumalan vaikutus.  Otan kirjan käteen,  ja annan sen vaikuttaa.
Jumala kantaa vastuun lopusta.  

" Oi sitä jumalan rikkauden
viisauden ja tiedon syvyyttä!"

Pöydällä kiiltää 20:n euron sileä seteli.  Reunan kullatut painatukset hohtavat voimakkaasti.  Miten pettävä se on kuitenkin  elämän kovissa aallokoissa ja myrskyissä.   Samoin tietomme,  taitomme,  kykymme kaikkinensa.  Ja eritoten hallintamme!

"Jokainen rakennus ravistellaan" - Silloin kurkotan aallokossa kättäni:onko mitään mihin tarttua.  
Kuka hillitä voi myrskyn?  Myrsky imaisee juuriani pois rauhasta pelkoon,  epätoivoon,  epävarmuuteen.  Seuraava aalto on vielä korkeampi,  Kaadun jo sen nähdessäni.  Isä!    " Ne jyrää meitin" 
Eikö Jumala olekkaan kuuloetäisyydellä,  tunteet vievät mennessään.  Ajelehdin.

Elämä on meri,  
meri kauihistaa,
kun se vaahtopäinä
kiehuu,  raivoaa.
Mistä turvan löytää
mieli levoton?
Kuka AUTTAA VOISI,  
YÖ KUN SYNKKÄ ON?

Isä sinuun katson,  tuskan tullessa.
Sinä tahdot aina kantaa minua.
Sinulle saa huutaa henki rauhaton.
löydän lohdutuksen yö kun läsnä on.

Itse en  saavuta tuota rauhansatamaa  koskaan huutamalla ja parkumalla,  jota sitäkin on joskus tullut todella kovasti tehtyä.  Nyt tiedän miten kannattaa toimia kriisiaikoinakin,  aloita aamulla   peruskallion päältä.  Kristuksesta!   Hän on sanassa,  siinä on Jumalan hallintavalta.

Kuinka Jeesus  valmistautui Getsemaneen?

Murheen musta laakso silloin valkenee
Askeleita ottaa arka rohkenee.
Kanssasi en pelkää Isä yötäkään.  

Yläsalissa oli kokoontuminen päättymäisillään.  Olen  moneen kertaan pysähtynyt  ihmettelemään pientä yksityiskohtaa,  jotenkin se on tehty niin eläväksi:  
" Ja veisattuaan kiitosvirren   he lähtivät öljymäelle."
Tässä havahdun,  kuin kaikki tapahtuisi nyt.  Jeesus on mukana,  On hyvä olla,  kaikkien on hyvä olla.  Pyhä Henki,  yhteinen rakkauden henki hallitsee,  olemme yhtä.  Ja sitten:    Jeesus laulaa -   muiden mukana - ihmeellistä!
Heillä oli aivan samat yksinkertaiset konstit pysyä kiinni Jumalassa ja hänen rakkaudessaan.  Sana,  laulu,  ja liiton, - nyt uuden liiton =   sovituksen ja yhteyden malja.