Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#24876: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

'nonsoleeraatte Vanhan testamentin tolkuttomuudet vanhan liton asioina'.

Esittäisin oman näkemykseni lainauksin kommentissasi esittämääsi, VT:tä koskien ja pyytäisin lukijoita tutustumaan lähteisiin kokonaiskuvan saamiseksi.

Mooseksen laki annettiin israelilaisille  sen jälkeen kun Jumala oli vapauttanut heidät Egyptistä (n. 1440  eKr). Laki oli muodoltaan liittosopimus, jossa määriteltiin vapautetulle ja valitulle kansalle, miten heidän tulee osoittaa kiitollisuutta ja lojaaliutta Jumalalle, joka on valinnut ja pelastanut heidät armosta ja osoittanut hyvyyttä.

Mooseksen laki (viisi Mooseksen kirjaa) ei siis koskaan ole koskenut ketään muuta kuin Israelin kansaa eikä sopimuksena ole millään tavalla meille tarkoitettu. Enää ei ole olemassa liittosuhdetta, jonka ehtoja laki ilmaisisi. Uuden testamentin kirjoitukset osoittavat selvästi, että Mooseksen laki oli väliaikainen. Kristuksen täytetyn työn jälkeen koko laki on asetettu syrjään eikä koske uskovia (mm. 2 Kor. 3, Room. 5:12-21, Room. 10:4, Hepr. 8:7-13).

Yleinen tapa selittää se, mikä Vanhan testamentin säädöksistä on edelleen voimassa, on jakaa Mooseksen laki siviili-, rituaali-, ja moraalisäädöksiin (10 käskyä) ja todeta, että vain moraalisäädökset, jotka uusittu ja vahvistettu Uudessa testamentissa, ovat voimassa.

Vanhan testamentin moraaliperiaatteet, samoin kuin Uuden testamentin, perustuvat samaan objektiiviseen standardiin ja lähteeseen: itse Jumalan luonteeseen. Siksi ne ovat olemassa liiton muuttuessakin.
Uudessa testamentissa käytetty sanamuoto voi olla  ”VT:sta tuttu”, mutta itse moraaliperiaate on ikuinen. Mitään ei ole uusittu, vaan Raamattu kaikilta osin viittaa iankaikkisen Jumalan muuttumattomaan moraaliseen luonteeseen hyvän standardina, joka on ollut aina voimassa.

Raamatussa tehdään selväksi, että kaikissa ihmisissä on Jumalan kuva, mihin perustuu myös ihmisen arvo - ja koska ihminen on moraalinen olento, hänellä on myös moraalinen vastuu. Ihmiset kuitenkin hylkäsivät ja vääristivät nämä ihanteet.

Kristittyjen sanotaan tuomitsevan jotkut henkilöt synnintekijöiksi mutta unohtavan Jeesuksen julistaman rakkauden. Jeesuksen Vuorisaarnan kohta “Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi” (Matt. 7:1) on paljon ei-uskovien siteeraama, koska se asiayhteydestään irrotettuna tuntuu tukevan ajatusta suvaitsevaisuudesta sellaisena kuin he sen ymmärtävät: relativistisen (suhteellisen) etiikan piiriin kuuluvana näkemyksenä, jonka mukaan mikään ei ole itsessään väärin eikä mitään tule siksi tuomita. (Tällainen suvaitsevaisuushan on sisäisesti ristiriitainen näkemys, koska jonkin käytöksen tuomitseminen moraalisesti vääräksi on sen mukaan kuitenkin itsessään väärin.)

http://www.miksiuskon.net/henki_ja_jarki_rusinat_pullasta.html
....



VT, Laki, profeetat ja kirjoitukset

VT on perinteisesti jaettu kolmeen pääosaan: laki, profeetat ja kirjoitukset. Tämä jako on käytössä jo varhain esikristillisillä vuosisadoilla ja ko. jako näkyy UT:ssakin (esim. Luuk. 24:27

Laki eli toora (hepr.) sisältää viisi Mooseksen kirjaa (= Pentateukki). Se on Jumalan ilmoituksen perusta, myös meille Uuden liiton ajan ihmisille. Lakitekstin lisäksi ko. kirjat sisältävät opetusta ja historiaa sekä profetiaa.

Profeetat käsittivät Joosuan ja Tuomarien kirjan, Samuelin ja Kuningasten kirjat, Jesajan, Jeremian, Hesekielin, sekä ns. pienet profeetat: Hoosea, Jooel, Aamos, Obadja, Joona, Miika, Naahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia.


Kirjoitukset sisälsivät Psalttarin eli Psalmien kirjan, joka on muodostunut pitkähkön ajan kuluessa alkaen Daavidista ja jatkuen pakkosiirtolaisuuden jälkeiseen aikaan asti, Sananlaskut, Job, Korkea Veisu, Ruut, Valitusvirret, Saarnaaja, Ester. Näistä viidestä viimeksimainitusta kirjasta käytetään juutalaisten keskuudessa nimikettä "juhlakääröt", koska niiden käyttö korostui erityisesti suurissa juhlissa. Lisäksi kirjoituksiin kuuluivat Danielin kirja, Esra, Nehemia ja Aikakirjat.

http://sley.fi/luennot/Raamattu/Vt/Vanhan_testamentin_yleisluennot/5Moos12-28B.htm