Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Oletetaan nyt, että tasa-arvoinen avioliittolaki on toteutunut, niin että homoseksuaalit ja seksuaaliset erityisryhmät saavat vapaasti avioitua, kuten heterotkin. Tämä tuo ymmärtääkseni automaattisesti mukanaan sen, että he saavat myös oikeuden avoimeen adoptioon (tai oletetaan nyt ainakin, että kuitenkin saavat).

Adoptioviranomaiset tulevat silloin, kuten nytkin, seulomaan ne, jotka saavat adoptoida ja ketkä eivät. Luottakaamme siis tähän. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki "setalaiset" (kutsun heitä tässä nyt tällä kokoomanimellä) eivät välttämättä saa mahdollisuutta adoptioon, kuten eivät kaikki heterotkaan, jos adoptioviranomaiset näin katsovat (vai pitäisikö tässäkin vedota "tasa-arvoon", että kaikki saisivat, jos haluavat?).

Herää vain kysymys siitä, miten Seta on ajatellut, että valvottaisiin, ettei tätä adoptioviranomaisten valvontaa sitten kierrettäisi erilaisin omatoimisin raskaaksitulemis- ja tekemiskeinoin?

Arvaan, ettei moni näe tätä edes ongelmana - saavathan heterotkin tehdä lapsia mielivaltaisesti -mutta koen tämän lasten oikeuksien kannalta vakavaksi porsaanreiäksi adoptio-valvonnan kiertämiseksi.

Heterot adoptoivat käsittääkseni kuitenkin vain pelastaakseen lapsia tai siksi, etteivät itse voi saada omia lapsia. Heillä ei siis ole tarvetta tai edes mahdollisuutta kiertää adoptioseulaa. Homot voivat kuitenkin saada omia lapsia, joten voivat siksi myös kiertää adoptioseulan, jos haluavat.

Jos heidät on adoptioviranomaisten toimesta todettu kelvottomiksi adoptoijiksi - tai eivät edes ole sitä käyneet anomassa - onko silloin itse raskaaksi tekeytyminen asiallisuuden rajoissa?

Minusta on väärin vedota siihen, että heteroistakin saavat kuka tahansa hankkiutua raskaaksi ja synnyttää lapsia. Näin ei lasten takia pitäisi ollenkaan olla, eikä ainakaan yhtään yhteiskunnallisin keinoin tätä mahdollisuutta ainakaan tarkoituksellisesti lisätä.

Miten siis voisimme taata sen, ettei lapsia - niin homoille kuin heteroillekaan - enää syntyisi olosuhteisiin, jossa kelvollisia kasvuolosuhteita ei heille huomattavalla todennäköisyydellä voida taata? Tällä on nimittäin suuri yhteiskunnan hyvinvointiin vaikuttava merkitys, sillä pahoin voivat lapset ovat paitsi taloudellisesti (sekä suoraan että välillisesti) valtava menoerä, ennen kaikkea heidän pahan olonsa ja siitä aiheutuvan oireilunsa kautta alati johtamassa selviin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja inhimilliseen kärsimykseen, ei vähiten heille itselleen.