Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#22993: - Re: Re: Re: Katse moraalin ytimeen...

Hei rakkaat ystävät ja kylänmiehet,  sekä naiset !   Heräsin niin  siunaaviin vanhan körttivirren  sanoihin ja säveleeseen:

Hän kylvää peltoon siemenen,  ja sadon satakertaisen...    tai   suo sadon satakertaisen....         

En vaan millään saa muistiini virren alkusanoja,    että löytyisi itse virsi.  Muistatko sinä  - tai   joku muu kenties mistä virrestä on kyse?

Vastaukset tämän lehden konttoriin pikimmiten.




Pyhäselän kirkon vaalisaarnassa joku siunattu pyrkijä vuonna 2001 - selitti Jeesuksen aikaista   k y l v ö k ä y t ä n t ö ä:

- peltomies kylvövasu edessään mies kulkee pitkin peltoaan ja tasaisin kädenliikkein hän levittää siemeniä vuoroon oikealle, vuoroon vasemmalle.  Kylvötapa on tuttu varmasti vielä monen vanhemman ihmisen lapsuudestakin. 

Palestiinalaisessa kylvössä oli kuitenkin eräs piirre joka on tiedettävä tämän vertauksen ymmärtämiseksi. Siellä   p e l t o  kynnettiin vasta  k y l v ä m i s e n   j ä l k e e n . Siten pellon poikki tehdyt polut tulivat uudelleen kynnetyiksi kylvön jälkeen.


Valitettavasti   linnut olivat vain usein nopeampia.
Ennen kyntöä ei myöskään aina tiennyt kuinka ohueksi maaperä oli missäkin paikoin kallion päällä käynyt. Samoin kylväjän oli mahdoton tietää   mihin tuuli oli kuljettanut ohdakkeiden tai, kuten vanha käännös niitä nimittää, orjantappuroiden siemeniä.


Viljelijällä ei ollut käytössään nykyaikaisen tehomaatalouden antamaa tietoutta maaperän laadusta, ei torjunta-aineita eikä välineitä kylvää erilaiseen maaperään parhaiten soveltuva määrä siementä. Hän saattoi vain levittää siemenet pellolle ja     l u o t t a a siihen, että Jumala antaa kasvun.

Satoa tulee!

Tässä luottamuksessa onkin kylväjävertauksen sanoma. Vertauksen kärki ei ole siinä, että on erilaisia ihmisiä, jotka ottavat sanan vastaan eri tavoin vaan siinä, että hukkaan menevästä työstä huolimatta,  satoakin tulee!

Opetuksen kärki on siis siinä, että meidän ei tule lannistua vastoinkäymisistämme eikä meidän pidä katsoa ennenkaikkea sitä missä epäonnistuimme. Ei. Meidän tulee tämän kylväjän tavoin tehdä parhaamme ja uskoa Jumalan antavan kasvun. Usein tilanne onkin sellainen, joksi Jeesus Johanneksen evankeliumissa kuvasi sanankylvön: " Toinen kylvää,   toinen korjaa."



Siemen,  joka yllättää kaikki! 


Toinen sangen toivorikas vertaus löytyy sinapin siemenestä:  tämä osoitteesta sley.fi Raamattuluennot,  veikkaisin kirjoittajaksi VT:n hyvin tuntemaa Erkkiä ( Koskenniemi).

Pienestä siemenestä iso puu 4:30-34

Meille tuttu sinapinsiemen on hyvin pieni ja näyttää mitättömältä. Kun se kylvetään ja se kasvaa täyteen mittaansa, siitä tulee iso puu. Vehnänjyvää paljon pienempi kasvaakin yllättävän suureksi. Näin myös  J u m a l a n  va l t a k u n t a  näyttää hyvin pieneltä ja mitättömältä tässä maailmassa. Kun se kasvaa täyteen mittaansa, se yllättää kaikki. 

Jumalan valtakunta kasvaa niin vahvaksi, että se antaa lopulta lopulta turvan kokonaisille kansakunnille. Taivaan linnut, jotka tekevät pesän suuren puun varjossa, ovat nimittäin viittaus Danielin kirjan neljänteen lukuun (4:16-19). Siellä Nebukadnessarin valtavaa mahtia verrataan puuhun, joka levittää oksansa kaikkialle. Daniel ennustaa Nebukadnessarille Jumalan kaatavan tämän valtavan puun eli romahduttavan Baabelin valtakunnan. Jumalan valtakunta, joka näyttää pieneltä ja vaatimattomalta, kasvaa sitä vastoin suureksi ja mahtavaksi.   
P.