Pro Sideby/Siipyy - Kilgrund - Skaftung

Teemu Tuovinen
kauhajoki

/ #17 Ydinvoimaa Kristiinankaupunkiin – Ei koskaan!

26.01.2008 00:45

Fennovoiman ydinvoimarynnistys on uhkakuva vailla vertaa. Panokset ovat kovat, sillä yksi neljästä sijoituspaikasta on uhrattava uraanivoiman alttariksi. Järkevin vaihtoehtona olisi rakentamatta jättäminen, sillä ydinvoimarakentaminen ei ole nykyaikaa. Uskoisi myös itseään sivistysvaltiona pitävän Suomen päättäjien ymmärtävän sen, että lähinnä vain taantuneet teollisuusmaat suunnittelevat ydinvoimaa. Todellisuudessa Suomen energiantarve tulee alenemaan lähitulevaisuudessa, se on fakta.

Ydinvoima ei ole millään mittarilla mitattuna kotimaista energiaa. Voimalan rakenteet ovat ulkolaista tuotantoa ja rakentajat tulevat ulkomailta. Uraania voidaan louhia Suomesta, mutta se on rikastettava ulkomailla lainsäädännön vuoksi. Ainoastaan loppusijoitus on kotimaassa. Todennäköisesti Suomesta tulee vielä ulkomaisenkin ydinjätteen loppusijoitusmaa.

Lauhdevoimalla toimiva ydinvoimala on 1700-luvulla keksityn höyrykoneen jalo kehitystuote, jonka hyötysuhde on edelleen 37%. Tuotettaessa 2000MW sähköä, lämmittää 3000MW lauhdevettä merta. Kyse ei siis ole sähkövoimalasta vaan massiivisesta vedenlämmittimestä. Maamme energiantuotannon tulee perustua ilmastonmuutokseen varautumisen vuoksi järjestelmiin joiden hyötysuhde on 80-90%, kuten bioenergiaa käyttävillä kombivoimaloilla ja tuulivoimalla.

Ydinvoimahistorian aikana on sattunut useita onnettomuuksia ja satoja häiriötilanteita euroopassa ja Yhdysvalloissa. Vuonna 2006 sattuneessa onnettomuudessa Ruotsin Forsmarkissa oltiin vain puolen tunnin päässä ytimen sulamisesta. Olkiluodossa on ollut häiriöitä juuri äskettäin ja rakenteilla oleva OL3 on ollut täydellinen fiasko rakennusvirheineen. Virheiden korjaus tulee maksamaan veronmaksajille satoja miljoonia euroja.

Suomi ei saavuta ydinvoiman lisäämisellä bioenergiavelvoitetta, sillä lisäydinvoiman rakentaminen ja metsäteollisuuden väheneminen tekevät tavoitteiden saavuttamisesta mahdottoman yhtälön. Ydinvoimaa rakennetaan poliittisella kiihkolla, mutta bioenergiatavoitetta pidetään vain kansallisena ongelmana.

Pohjanlahden rannikko on ydinvoimalalle sijoituspaikaksi huono. Matalat rannat vaikeuttavat jäähdytysveden saantia ja lämpövaikutukset ulottuvat laajoille alueille. Siipyyn alue on maamme yksi merkittävin lintualue ja se on kansainvälinen lintualue (IBA) sekä voimala-alue sijoittuisi osittain natura-alueelle. Se mitä lauhdevedet vaikuttavat vesiluonnolle, on arvoitus. Simpukoiden lisääntyminen, leväkasvua, kampamaneettien lisääntyminen, lohikalojen vaelluksen häiriintyminen, kaikki on mahdollista.

Rannikon alueella on pääosa maamme peruna- ja vihannestuotannosta, jota voidaan pitää elintärkeänä niin tuottajille kuin kuluttajille. Jos alue saastuisi, tilanne olisi katastrofaalinen koko maan elintarvikehuollolle.

Voimalan suunnittelu kestäisi vuoteen 2011 ja rakennusvaihe vuoteen 2020. Rakennusvaiheen aikainen erittäin merkittävä häiriö kestäisi melkein vuosikymmenen ja kaikki se epävarmuus ja uhkakuvat vellovat mielissä jo nyt.

Onneksi kansalaiset eivät ole hiljaa ja niele vain kiukkuaan. Onneksi maanomistajat ovat kieltäytyneet maapohjan myynnistä. Enää ei voi kuin toivoa kaupungin päättäjiltä järkeä, että äänestävät voimalaa vastaan. Fennovoima – go home, on jo tuttu lause maakunnassa.