Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#18723: Virgo92 - Re: Kuusi jo tuttua näkemystä...

En nyt ihan ymmärrä, miten vaatimus asioiden ontologisten (= oppi siitä, mitä on olemassa) vaatimusten esittäminen johtaisi siihen, että ihmisen tunne-elämälle ei jätettäisi mitään arvoa. Vainajien ja elämän kunnioittaminen on jotensakin universaali ilmiö ja niitä rikotaan ihan yhtä lailla uskovien kuin uskomattomien keskuudessa. En oikein myöskään ymmärrä, miten nuo ontologiset väittämät liittyvät omaantuntoon: Tarkoitatko, että uskontoon elämänsä perustumattomilla ei olisi omaatuntoa? Omatunto on omien tekojen reflektointia ympärillä vallitseviin moraalis-eettisiin normeihin riippumatta siitä uskotaanko johonkin korkeampaan voimaan vai ei. Omatunto puuttuu psykopaateilta, mutta heitä on kaikissä ihmisryhmissä ihan samalla tavoin.

Uskomuksen ja "faktan" erona on se, että uskomus ei perustu yleensä kestävään tiedolliseen perustaan, faktalla taas sellainen on. Tieteellinen faktakin on usein muuttuva, ja sen sijasta on syytä käyttää jotain sellaista käsitettä kuin "tämän hetkisen tieteellisen näytön mukaan...." tms. Erona näissä on se, että tieteellinen tieto hakee koko ajan perusteensa näytöstä (todennetut havainnot ja niistä tehdyt, tieteellisillä menetelmillä johdetut loogiset johtopäätökset), uskomus joko aiemmin opetetusta, usein puutteellisesti perustelluista väittämistä  tai puhtaista sisäisestä kokemuksesta. Erona on myös se, että kun tieteellinen tieto osoittautuu pysyväksi, se johtuu siitä, että se selittää hyvin kuvaamaansa ilmiötä eikä sille löydy varteenotetaavaa kilpailevaa selittäjää. Uskomusten kohdalla niitä kilpailevia selittäjiä kieltäydytään edes etsimästä.

Kukin saa puolestani pitää oman maailmankuvansa. Uskomusten ankarakin kritiikki tällä foorumilla on mielekästä sen takia, että olette täällä uskonnollisin argumentein hyökkäämässä ihmisten oikeuksia vastaan. Jos tämä rupeaa pelottamaan, niin ei voi muuta kuin syyttää itseään.