Rakentavan keskustelun puolesta ev.lut. kirkossa

Eräs asia on myös huolestuttanut minua. Jotkut Raamatun kohdat toiset tulkitsevat täysin väärinpäin. Esim. aikanaan minuun on tehnyt suuren vaikutuksen Paavalin neuvo: Jos joku loukkaantuu epäjumalille uhratun lihan syömisestä, olemme hänen seurassaan syömättä epäjumalille uhrattua lihaa. Mielestäni tästä on hyvä tulkinta, siis jos veljen omatunto loukkaantuu, vaikka se olisi kuinka älytöntä meidän mielestämme, esim. naispappeus, emme sitten loukkaa hänen omaatuntoaan. Olen kuullut tästä kerrassaan päinvastaisen tulkinnan, jos sukupuolivähemmistöt loukkaantuvat siitä, ettei heitä vihitä, meidän pitäisi vihkiä tällä perusteella. Olin vähän huolissani, kun ymmärsin, että tämä kirkossa työskentelevä ihminen oli ymmärtänyt kohdan väärinpäin. Sitten tämä korvasyyhyyn kuuleminen: luullaan, että kun ihminen haluaa kuulla Kristuksesta, se on korvasyyhyyn kuulemista. Oikea tulkinta: Nykyihmiselle mieleiseksi muokattu Jumala.

Lisäksi Raamatussa on näitä kohtia, jotka eivät ole vähääkään vanhentuneita kuten: Jos ei ole Poikaa, ei ole Isääkään. Esim. ei ymmärretä, että luopumus tarkoittaa juuri Kristuksesta luopumista. Itse en ole muuten uskovainen, vaan kristitty. Tarkoitan, että hämärästi olen jotenkin uskonut Jumalaan aina, mutta vasta vähän päälle kolmekymppisenä Kristus on pikkuhiljaa auennut. En siis ole uskossa, tai tullut uskoon. Kunhan nyt uskon. Arvelen, että Jumalalla on suunnitelmansa, on varmasti tehnyt minusta epäkäytännöllisen luuserin sen tähden, etten voi muuta kuin katsella vierestä, kun kirkko ajetaan alas. Täytyy ottaa huomioon, että Jumalalla on myös aikansa, eli onhan tässä nyt jo aika pitkään odotettu. Tuon eksytyksen alun tunnistaa juuri siitä, että se tulee valkoisessa puvussa. Minkähän tähden tässä ehkä noin viimeistään 70 v. sisällä viimeistään tulevassa loppunäytöksessä ihmisen mystinen tehtävä on erottaa Kristus ja Antikristus toisistaan? Onkohan siinä juonena se, ettei se Paha pääse enää toista kertaa huiputtamaan ihmistä?

Pyydän muuten anteeksi, ei tämäkään kirjoittelu nyt ole oikein kohteliasta. Arvelen, että auttaisi jos puhuisin suuni puhtaaksi. En enää puutu tähän asiaan ja vaikenen kuin muuri.