Onkemäen koulu

Heitänpä tänne mielenkiintoisen taloudellisen näkökulman pohdittavaksi: suhde liikuntaan ja terveellisiin elämäntapoihin opitaan lapsena. Tästä on olemassa tieteellisiä tutkimuksia kautta maailman erittäin kattavasti. Itse kuljetut koulumatkat rakentavat osaltaan tuota suhdetta. Aina ei tietenkään ketään huvita mennä sateessa tai pakkasessa kouluun jalan/pyörällä yms., mutta kun sen tekee lapsena, sitä tekee myös vanhempana. On olemassa myös erittäin suuri joukko maailmanlaajuisia tieteellisiä tutkimuksia siitä, miten liikunta ja terveelliset elämäntavat (nyt puhun terveyttä edistävästä liikunnasta, en urheilusta, millä on valitettavasti myös vammauttavia vaikutuksia) vähentävät sairauspoissaoloja edistäen terveenä pysymistä. Tietenkään kaikkia sairauksia ei näilläkään keinoilla voida vältää eikä perimän mukana tuomia altistavia tekijöitä tai onnettomuuksia ja tapaturmia tai sattuman vaikutusta, mutta erittäin vahva näyttö on siitä, miten liikunta ja terveet elämäntavat vähentävät sairauslomia ja sairauksia. Jos sitten lasketaan millaisia yhteiskunnallisia taloudellisia vaikutuksia sairaudet aiheuttavat, niin summat ovat erittäin suuria. (Kesimäärin suomalainen on 3 viikkoa poissa töistään vuodessa sairauslomalla, lähteenä EK ja Työterveyslaitoksen mukaan kustannukset yrityksille ovat 1500 € / hlö vuodessa ja kansantaloudelle noin 3 miljardia euroa vuosittain.) Näin ollen lähikoulut, jotka omalla tavallaan muokkaavat lasten elämäntapoja, jauhavat suoraa yhteiskuntamme laariin puhdasta rahaa. Sen sijaan taksissa vietetty aika opettaa istumaan paikallaan ja istumisen mukanaan tuomat ongelmat ovat tällä hetkellä todella isot Suomessa. Vai miten moni tunnistaa niska- ja hartiaseudun vaivat omakseen, keskivartalon lihavuuden yms.?
Yhteenvetona totean, että jos lapsemme omaksuvat liikunnallisen terveellisen elämäntavan osana lähikoulun käyntiä, niin aika nopeasti aikuisena tulee kerrytettyä valtion kassaan arvokkaita euroja. Näkökulma mitä ei pidä unohtaa...