Kannabis lailliseksi

MYYTTI : Kannabis tuhoaa aivoja.
SELITYS : Kannabiksen psykoaktiiviset aineet eivät aiheuta minkään aivojen osien hajoamista tai tuhoutumista (Hall & Solowij 1998). Kannabis vaikuttaa elimistössä olevien kannabisreseptorien kautta, toisin kuin esim. alkoholi, joka vaikuttaa suoraan hermosoluihin (ja myös kaikkiin muihin elimistön soluihin) kemiallisesti. Kannabisreseptoreja on ainakin kahta eri tyyppiä, joista toiset (CB1) sijaitsevat aivoissa ja sitovat psykoaktiivisia kannabinoideja ja toiset (CB2) paikantuvat perifeerisiin kudoksiin ja sitovat enemmän ei-psykoaktiivisia kannabinoideja. On totta, että kannabis muuttaa aivokemiaa päihtymyksen ajaksi, mutta tuo muutos ei ole tuhoava vaan palautuu normaaliksi päihtymyksen jälkeen.



MYYTTI : Kannabis aiheuttaa flashback-ilmiöitä.
SELITYS : Ihminen saattaa kokea jonkin asian selvinpäin erikoisena, koska on kiinnittänyt siihen erityistä huomiota kannabispäihtyneenä. Ilmiötä voidaan verrata déjà vu -ilmiöön, mutta todellista flashback-efektiä ei ole havaittu.



MYYTTI : Kannabis aiheuttaa väkivaltaisuutta.
SELITYS : Tutkimukset kumoavat tämän väitteen [abel1977]. On mahdollista että, joku yksilö on kannabispäihtyneenä väkivaltainen, mutta tämä on yksilön ominaisuus - ei kannabiksen. Lähes poikkeuksetta kannabiksen vaikutus on yleisesti mieltä rauhoittava, toisin kuin mm. alkoholin, joka useimmilla ihmisillä saa aikaan kiihtyneisyyttä ja siitä seuraavaa aggressiivisuuskynnyksen alenemista.



MYYTTI : Kannabis varastoituu kehon rasvakudoksiin ja vaikuttaa kuukausienkin kuluttua.
SELITYS : Myytti on totta siltä osin, että kannabiksen rasvaliukoiset hajoamistuotteet (metaboliitit) varastoituvat kehoon. Tässä suhteessa kannabista voidaan verrata esimerkiksi rasvaliukoiseen D-vitamiiniin; rasvakudoksiin varastoituneet metaboliitit muuttuvat vähitellen vesiliukoisemmiksi ja poistuvat elimistöstä. Rasvakudoksesta vapautuvat psykoaktiiviset aineet esiintyvät niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden vaikutusta ihmiseen ole voitu mitata - psykoaktiivisesti vaikuttavat määrät kannabisyhdisteitä näkyisivät tehdyissä tutkimuksissa.



MYYTTI : Kannabiksen kerta-annos vaikuttaa jopa viikkoja.
SELITYS : Kannabispäihtymyksen kesto riippuu annoksesta ja nautintatavasta; poltettuna kannabis vaikuttaa tyypillisesti 1-4 tuntia, syötynä vaikutukset voivat kestää pidempäänkin (6-8 tuntia). Kannabiksen vaikuttavat ainesosat - THC ja CDB - kuitenkin hajoavat tai varastoituvat kehon rasvaan varsin nopeasti. Kannabiksen hajoamistuotteet eivät ole psykoaktiivisia, ja kuten edellisessä myytissä todettiin, ei rasvaan varastoitunut psykoaktiivinen aine vaikuta. Myytti on syntynyt siitä, että kannabiksen hajoamistuotteet voidaan testata vielä viikkojenkin jälkeen, vaikka varsinainen päihtymys on kadonnut aikapäivää sitten.



MYYTTI : Kannabiksen käyttäminen johtaa muiden huumeiden käyttöön.
SELITYS : Kannabiksen fyysisistä tai henkisistä vaikutuksista mikään ei johda toisten huumeiden kokeilemiseen. Sen sijaan yksilön omat motiivit saattavat saada pontta kannabiksen kokeilemisesta. Suurin ongelma on siinä, että kannabis on laitonta. Huumekauppiaille on kannattavampaa tyrkyttää muita aineita kuin kannabista, sillä kannabiksen riippuvuuspotentiaali on alhainen, mutta esimerkiksi heroiinin riippuvuuspotentiaali on hyvin korkea. Nämä ongelmat ovat sosiaalisia ja lainsäädännöllisiä, eivätkä ne aiheudu kannabiksen vaikutuksista. Ongelma voitaisiin ainakin osittain ratkaista erottamalla esimerkiksi Hollannin tapaan kannabismarkkinat kovien huumeiden markkinoista.



MYYTTI : Kannabis on huume.
SELITYS : Tyypillisesti huumeina pidettyjen aineiden ominaisuuksiksi lasketaan korkea addiktiopotentiaali, kallis hinta, laittomuus, käyttäjien todellisuuspakoisuus ja syrjäytyminen, vahva kytkös ammattirikollisuuteen ja väkivalta - sekä aineesta johtuvat kuolemat ja riippuvaisten tekemät rikokset. Kannabiksen ominaisuuksista "huumeen" kriteerit täyttää lähinnä laittomuus, ja joissain tapauksissa kytkös ammattirikollisuuteen - nämäkin ovat yksinomaan lainsäädännöllisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi alkoholi täyttää huomattavasti enemmän kohtia "huumekriteerilistalta" kuin kannabis. Vaikutuksia tarkasteltaessa kannabiksesta olisikin parempi puhua päihteenä kuin huumeena.