KKY ei saa jättää kissoja pakkaseen

Oppositio koostuu KKY:ssä toimivista/ toimineista aktiiveista, jotka ovat olleet toiminnassa mukana kissojen takia. Yleensä yhdistyksen ja sen hallituksen toiminnan pitäisi toimia kissojen auttamisen tukena, eikä esimerkiksi kissoja hoitavien ensikotien tarvitsisi tuohon puoleen normaalissa tilanteessa välttämättä osallistua lainkaan.

Oppositiolaisista suuri osa on lähtenyt oppositioon huomattuaan, että tuen sijaan hallituksen puolelta jopa vaikeutetaan toimintaa. Ensikotien ehdotuksia ja palautetta ei oteta huomioon vaan paheksutaan, ja esimerkiksi eläinlääkärit antavat välillä palautetta siitä, että joitakin käytäntöjä tulisi uudistaa. Tällaisia asioita hallitus ei halua kuunnella, sillä kaikki pitää kuulemma tehdä niin kuin parikymmentä vuotta sitten tehtiin, koska se toimi silloinkin hyvin. Toimivaa karanteenitilaa ei ole myöskään hallituksen (=puheenjohtajan) puolella jostain syystä halua hankkia, vaikka siihen olisi varat ja suuri tarve.

Ensikoditkin ovat nyt lähteneet suurella joukolla aktiivisesti mukaan tähän "järjestöpolitiikkaan" siksi, että olemme huomanneet kissojen jäävän yhdistyksessä nykyisellään marginaaliin. Lisäksi olemme huomanneet, että hallitusta ei kiinnosta hyödyntää aktiivien innostusta ja suurta potentiaalia, jolla yhdistyksen toimintaa voitaisiin tehostaa. Hallituksen toiminta on ollut useaan otteeseen suoraan sanoen uskomatonta, niin uskomatonta että muiden kuin itse tällaista todistamassa olleen on ymmärrettävästikin vaikea uskoa tällaisia asioita todeksi. Useassa yhdistyksessä ennenkin olleena en olisi uskonut koskaan kohtaavani samanlaista ylimielistä asennetta, mitä KKY:n hallituksella on ollut konkreettista kissatyötä tekeviä kohtaan.

Lopuksi muistutan vielä, että kaikki täysin villiintyneet kissat on aina viety lopetettaviksi, ne eivät ole kesyyntymiskelpoisia. Tässä kiistassa on kokoajan ollut kyse puolivilleistä kissoista, joita KKY:ssä on pitkään ensisijaisesti hoidettu ja viety uusiin koteihin. Kyse on kissapopulaatioista, joita ruokitaan ja jotka lain mukaan nähdään omistuskissoiksi. Näitä on omistajan pyynnöstä ja luvalla loukutettu, hoidettu ensikodeissa ja sijoitettu menestyksellä uusiin koteihin. Villin ja puolivillin kissan erottaa toisistaan, kun kokemusta karttuu. Sairasta, mutta oireetonta kissaa sen sijaan ei erota terveestä, minkä vuoksi karanteenitila olisikin niin tarpeellinen. Myös kesykissat voivat kantaa mukanaan monia sairauksia, joten puolivillien jättäminen oman onnensa nojaan ei tarkoita sitä, että jatkossa vältyttäisiin taudeilta. Moni aktiivi ja jäsenkin on tullut tähän yhdistykseen nimenomaan siksi, että se on auttanut niitä kissoja, jotka tarvitsevat apua ja joita muut tahot eivät auta. Kesykissoja auttavia tahoja on Pirkanmaalla sen sijaan jo useita.