Onkemäen koulu

Kuulin jossain vaiheessa sellaista huhua, että kirkonkylän koulun oppilaskohtainen yksikkökustannus on jotain 6000 euron paikkeilla (oletan että on kyllä vähän enemmän). Onkemäen koulun oppilaiden kohdalla taasen samainen yksikkökustannus olisi ollut vielä hetki sitten 8000 ja nyt 10000. Sikäli kun kuulemani olen oikein ymmärtänyt, niin jotain on laskelmissa outoa. Mielestäni olisi ensiarvoisen tärkeää saada kunnan tekemät säästölaskelmat ja niiden tunnusluvut julki kustannuskohteittain eroteltuina. Tämä lisäksi samat laskelmat koskien kirkonkylän koulua. Asia on olennainen kolmelta eri kantilta katsottuna.

1. Kunnan säästölaskelma
Keskivertotapauksessa oppilaskohtaiset käyttökustannukset jakautuvat niin, että 60% kustannuksista koostuu henkilöstökuluista, kiinteistökustannukset tulevat hyvänä kakkosena ja loput ovat materiaali, ruokailu, kuljetus yms. kuluja. Se, miten jakauma menee Onkemäen koulussa, ei ole ainakaan minulla tiedossa. Julki pitäisi tuoda mitkä ovat kunnan laskemat vuosittaiset säästöt, ja mistä ne säästöt koostuvat. Henkilöstökulut eivät karsiudu, koska virassa olevia ihmisiä ei voida noin vain irtisanoa. Henkilöstö saattaa vaihtaa paikkaa taikka nimikettä, mutta kulut säilyvät noin luokkaa ennallaan. Sama tilanne on kiinteistön kanssa. Kiinteistön juoksevat käyttökustannukset eivät nollaannu, vaikka koulu lakkaisi olemasta. Leikkaantuu toki, mutta juoksee edelleen vaikka koulu olisi tyhjän panttina. Vai meinaako kunta lyödä suorastaan rahoiksi ja myydä koulukiinteistön... Ostajia kyseisenlaiselle kiinteistölle lienee jonoksi asti... Tämä ei ole edes varsinainen selvitystyöryhmän selvitysasia, koska nämä luvuthan on jo selvitetty. Nyt ne vaan pitäisi tuoda julki, jotta niitä voidaan kriittisesti arvioida tai mahdollisesti jopa osoittaa vääriksi.

2. Kyläläisten säästötoimet
Todellisten yksikkökustannusten erittely on myös olennaista selvitystyöryhmän etenemisen kannalta, kun mietitään millä toimin saadaan mitäkin säästöjä aikaan. Jos emme tiedä, paljonko esim. kiinteistön ylläpito- taikka huoltokustannukset ovat, on hyvin vaikeaa tehdä esityksiä säästötoimista ja niiden euromääräisistä arvoista. Selvitystyöryhmän käytössä tulisi olla eritelty laskelma käyttökustannuksista, jotta säästötoimet saadaan kohdennettua oikeaan paikkaan ja niille laskettua todellinen arvo.

3. Vertailukelpoisuuden osoittaminen
Se, miten kunta on laskenut sekä kirkonkylän että Onkemäen koulujen kustannukset, on mielestäni varsin olennainen asia. Mistä yksikköhinta koostuu ja onko ne laskettu samalla tavalla. Laskelmathan saadaan näyttämään juuri sellaisilta kuin tarve vaati laskelmien laatijan intresseistä riippuen. Esimerkiksi jos halutaan osoittaa joku vuosi kalliiksi, niin ei tarvitse muuta kuin kohdentaa pidempiaikaisia investointeja (esim. hankintoja) lyhyemmälle ajalle, esim. yhdelle vuodelle useammalle vuodelle jyvittämisen sijasta. Johan näyttää kalliilta verrattuna edelliseen vuoteen. Sama toimii tietenkin myös päinvastoin.

Itseäni hiukan häiritsee se, että käytössä ei ole faktatietoa, vaan kaikki perustuu toistaiseksi oletuksiin. Kun käytössä on laskelmat, joiden pohjalta korjauksia/toimenpide-ehdotuksia on mahdollista tehdä ja niiden vaikutuksia arvioida, on mielestäni taistelu huomattavasti helpompaa. Loput säästötoimien jälkeen mahdollisesti jäävistä miinusmerkkisistä asioista hoidetaan pehmeillä arvoilla/tunnepelillä, mutta ei koko peliä.

Voi olla, että jollain nämä luvut jo onkin käytössä, mutta itse en ole niitä nähnyt. Kovasti tekisi mieleni nähdä ja vähintäänkin selvitystyöryhmän käyttöön saada.