Vastustamme Valviran aikeita puuttua kilpirauhasongelmien hoitoon

Anssi Manninen, TtM, liikuntalääketiede

Minulta on pyydetty kommenttia Endokrinologiyhdistyksen tuoreeseen lausuntoon (jäljempänä ”Lausunto”). Tässä kommentissa keskitytään kilpirauhasen fysiologiaan. En ota kantaa erilaisten kilpirauhashormonivalmisteiden käyttöön, sillä lääkehoito ei kuulu osaamisalueisiini.

Lausunnon sisällön valossa näyttäisi siltä, että se edustaa yhden kirjoittajan mielipidettä, eikä yhdistyksen näkemystä. Lausunto lienee tunnepuuskassa kirjoitettu roiskaisu. Oli miten oli, Lausunnon mukaan käänteisen T3:n (rT3) pitoisuus seuraa T4-pitoisuutta.* Tämä on selvästikin virheellinen väite. Voi olla mahdollista, että Lausunnon laatijalla on ollut tarkoituksena kirjoittaa, että rT3-pitoisuus seuraa T3-pitoisuutta. Tämä ei olisi kuitenkaan sopinut Lausunnon teemaan, sillä siinä todetaan, että S-T3v ei ole tarpeen kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikassa, mikä itsessään on hyvin kiistanalainen toteamus.

rT3-pitoisuus ei seuraa millään tapaa T4-pitoisuutta. Sen sijaan T3:n ja RT3:n välinen suhde on usein presiprokaalinen, ts. T3-pitoisuuden laskiessa rT3-pitoisuus nousee vastaavasti. rT3-pitoisuutta nostavat muun muassa erilaiset psykososiaaliset, kemialliset ja fysikaaliset stressitekijät. A. G. Burgerin ym. klassiset paastotutkimukset ovat hyvä esimerkki T3:n ja rT3:n välisestä presiprokaalisesta suhteesta. Ne osoittavat myös, että rT3 ei millään tavalla seuraa T4-pitoisuutta. Paaston ensimmäisen vuorokauden aikana T3-pitoisuus laskee n. 10-20 % ja rT3 nousee vastaavasti. Muutaman päivän paaston jälkeen muutokset ovat n. 50 % ja niiden suhde on edelleen presiprokaalinen. Proteiineihin sidottu T4 tai vapaa T4 ei muutu käytännössä lainkaan.

*Käsite pitoisuus tarkoittaa tässä kommentissa vapaan hormonin pitoisuutta, jos muuta ei mainita.