Vastustamme Valviran aikeita puuttua kilpirauhasongelmien hoitoon

Englantilainen Paul Robinson on menestyksellisesti käyttänyt T3-hormonia ainoana kilpirauhashormonikorvaushoitona yli 15 vuotta ja on myös julkaissut kirjan "Recovering with T3", jossa erittäin seikkaperäisesti selostetaan kuinka ja missä tilanteissa T3-monoterapiaa käyttää. Tutkimustyö on ollut huolellista ja lääkäreitä on käytetty apuna kirjan kirjoittamisessa. Lähdeluettelo on varsin pitkä. Näin hän kommentoi tänään tilanteita, joissa potilas hyötyy T3-hoidosta:

"T3 isn't all about dealing with rT3. That is a big over

simplification. One example of this is that some people with over active

immune systems have high levels of pro inflammatory cytokines. These

cytokines (immune system chemicals) are know to get in the way of

thyroid hormone access to the thyroid receptors in cells. The cytokines

act like blockers in American Football and just stop enough of the

thyroid hormone T3 from reaching the receptors. A strategy for

overcoming this is to reduce all the other type of thyroid hormone other

than T3 being present in the cells. This means reducing both FT4 and

rT3, leaving FT3 only in high volume. This gives more FT3 molecules a

chance to make it to the cell receptors.

It isn't all about rT3. There are numerous conditions that require T3 use. Other examples include situations where there may be damaged thyroid receptors or poor binding to the receptors. Some people just need T3. There may not be many of these people but for those in this category T3 rescues health." (Paul Robinson)

Käännös:

T3:ssa ei ole kyse ainoastaan rT3:n hoidosta. Tämä on suuri

yliyksinkertaistus. Yksi esimerkki tästä on se, että joillain

ihmisillä, jotka omaavat yliaktiivisen immuunijärjestelmän, on

korkeat tulehdusta aiheuttavien sytokiinien tasot. Näiden

sytokiinien (immuunijärjestelmän kemikaalien) tiedetään estävän

kilpirauhashormonien pääsyä solujen kilpirauhasreseptoreihin.

Sytokiinit toimivat kuten linjapuolustajat toimivat

amerikkalaisessa jalkapallossa ja jarruttavat kilpirauhashormoni T3:a

juuri tarpeeksi, jottei se saavuta reseptoreja. Strategia tämän

ongelman ylittämiseksi on vähentää kaikkia muita

kilpirauhashormoneja, T3:a lukuun ottamatta, soluissa. Tämä

tarkoittaa sekä T4V:n että rT3:n vähentämistä, jolloin jäljelle

jää suurissa määrin vain T3V:a. Tämä antaa useammille

T3V-molekyyleille mahdollisuuden päästä kiinnittymään solun

reseptoreihin.

Kyse ei ole ainoastaan rT3:sta tässä. On lukuisia tilanteita, jotka

vaativat T3:n käyttämistä. Muita esimerkkejä on tilanteet, joissa

kilpirauhasreseptoreja voi olla vahingoittunut tai joissa

reseptoreihin sitoutuminen on heikkoa. Osa ihmisistä vain tarvitsee

T3:a. Näitä ihmisiä ei ehkä ole paljon, mutta tähän kategoriaan

kuuluvien ihmisten terveyden T3 pelastaa.

(käännös Kirsi Arvola)