Kannabis lailliseksi

Tinna Rene:

Kuten olen jo aikaisemminkin yrittänyt tässä keskustelussa tuoda esille, tämä adressi ei vaadi kannabiksen päihdekäytön lisäämistä, vaan sitä, että siitä lakattaisiin rankaisemasta. Jos ja kun kannabiksella on oikeitakin haittavaikutuksia, miksi lisätä haittoja rankaisemalla käyttäjiä. Kannabiksen käyttömääriin ei voida merkittävästi vaikuttaa lainsäädännöllä: Vaikka kannabis vapautettaisiin huomisesta alkaen, suurin osa suomalaisista ei siihen koskisi jatkossakaan. Sen sijaan käytöstä aiheutuvat kerrannaishaitat vähenisivät kertaheitosta lähes olemattomiksi, ja mm. kannabiksen päätymistä alaikäisille voitaisiin kontrolloida paljon paremmin kuin nykyään. Sekä USA:n että Hollannin kokemukset osoittavat, että kannabiksen käytöstä rankaisemisesta luopuminen tai rangaistusten lieventäminen eivät lisää kannabiksen käyttöä. Käyttömääriin vaikuttavat aivan muut tekijät.

Pia Kurki:

Esittämäsi ajatus tunnetaan nimellä "Slippery slope argument". Mutta sehän on oikeassa: Sikäli kun muiden päihteiden kieltolait ovat samoissa kohdin väärässä kuin kannabiksenkin kieltolaki, nekin tulisi kumota. Sikäli kun ne eivät ole väärässä (ts. jotkin aineet vain ovat huomattavan paljon vaarallisempia kuin kannabis) niitä ei tule kumota. Käyttäjien rankaisemisesta ei silti ole mitään hyötyä.

Kirjoitin hiljattaen eräälle toiselle foorumille seuraavanlaista tekstiä:

"Olisin valmis olemaan sitä mieltä, että kaikkien päihteiden käytön
rangaistavuus pitää poistaa, samoin yksityiskäytölle tyypillisen määrän
hallussapidon. Lisäksi pitäisi luoda jonkinlainen ostolupa- ja
kauppajärjestelmä psykoaktiivisten aineiden käyttäjiä varten:
diagnosoiduille addikteille voisi soveltaa ihan nykyisiä
reseptilääkekäytäntöjä, mutta kokeilukäyttöön voisi vaikkapa lanseerata
soveltuvuuskokeen, jossa mitattaisiin potentiaalisen kokeilukäyttäjän
psykologista soveltuvuutta ja taustatietojen riittävyyttä päihdekokeilua
ajatellen, ja pyrittäisiin myös karsimaan pois sellaiset kokelaat,
joiden kohdalla olisi riski, että aineet päätyvät ulkopuolisille. Luvat
pitäisi myöskin mitoittaa sen mukaan, ettei luvallisella kokeilukäytöllä
olisi mahdollista muodostaa käyttäjälle riippuvuutta. "Pääsykokeiden"
vaikeustason voisi myös mitoittaa niin, että se olisi suhteessa sen
aineen vaarallisuuteen, johon haetaan ostolupaa.

Tällainen järjestelmä poistaisi "huumeilta" niiden mystifioidun
statuksen. Edelleenkään, suurin osa ihmisistä ei vaivautuisi
koemenettelyä käymään läpi, mutta ne, jotka kontrolloituja päihteitä
haluaisivat käyttää, pystyisivät niin tekemään, ilman tarvetta asioida
järjestäytyneen rikollisuuden kanssa.

Tietysti järjestelmän ohikin aineita kulkisi, mutta kyllä tällainen
järjestelmä tavoittaisi ylivoimaisen osan käyttäjistä (kilpailukykyiset
hinnat, laittomiin markkinoihin nähden aivan eri luokan puhtaus- ja
tuotevastuustandardit).

Kannabiksen ja ehkä muutaman muun hyvin miedon päihteen kohdalla
erillistä lupamenettelyäkään ei tarvittaisi, vaan esimerkiksi tupakan ja
alkoholin myyntikontrollia muistuttava järjestelmä olisi mielestäni
riittävä.

Aina voi esittää kysymyksen: Miksi ihmeessä tarvitsisi päihtyä? En osaa
vastata tuohon kysymykseen, mutta ilmiselvästi useat ihmiset haluavat,
joten miksi se pitäisi heiltä kieltää, ellei siihen ole jotain erityisen
hyvää perustelua (alaikäisyys, mielenterveysongelmat, rikostausta tms.)"