Aalto-yliopiston kielikeskuksen laajan kielivalikoiman puolesta

Englannin kielen taitoa ei pidetä enää erityisenä kielitaitona, vaan jonkinasteinen osaaminen kuuluu perustyöelämävalmiuksiin. Onneksi englantia oppii mistä vaan eikä sitä tarvitse monellakaan alalla osata lukioenglantia enemmän (poikkeuksia tietenkin myös on). Tuskin mikään taho Suomessa suosittelee nykyisin kielivalikoiman supistamista tai pelkällä englannilla pärjäämistä:

* KIEPO-verkoston loppuraportti (2007: 17): "Monikielisyyden ja laajan kielitaitovarannon turvaaminen ja keskeiset suositukset"
* EK (2006: 62): "Lisääntyvä kansainvälisyys korostaa monipuolisen kielitaidon merkitystä. (...) Monipuolisen kielitaidon opetukseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikilla koulutusasteilla."
* EK (2009: 18): "Vaihtoehtojen lisääminen kielten opiskeluun välttämätöntä."

Linkkejä (EK:n ohella):
https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/keskeisetsuositukset
http://www.kieliverkosto.fi/article/japanin-kieli-suomessa-kielitaidosta-iloa-henkilokohtaisessa-elamassa-ja-tyoelamassa/

Nämä lienevät tuttuja sekä kaikille kieliammattilaisille että suunnittelijoille Aallossa. Mistä sitten johtuu, että kurssi tuntuu nyt menneen pahasti vikaan? Tekniikan, muotoilun ja kaupan alan nykyisille ja tuleville ammattilaisille lienee selvää, millainen merkitys mm. Japanilla, Italialla ja Brasilialla on näillä aloilla. Pärjääkö pelkällä englannilla? Ei.