Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto


Vieras

/ #11497 Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

26.04.2013 12:25

#11495: P. - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

"Maailmalla on muistaakseni noin 700 tiedemiehen luomisuskoon perustautuva ryhmittymä."

Tieteessä on sinänsä hyvä, että joku aina haastaa vallalla olevan kokonaisteorian, jota myös paradigmaksi kutsutaan. Yleensä se haastaminen tapahtuu siten, että etsitään teoriasta loogisia puutteita tai havaintomaailmasta teorialle ristiriitaisia havaintoja. Usein tällaisia havaintoja syntyy siksi, että ne on tulkittu aivan toisessa viitekehyksessä eivätkä siis tuo mitään lisäarvoa teoriaan. Joskus havainto on todellinen mutta havainto tulkitaan satunnaiseksi poikkeukseksi pääsäännöstä, jolloin teoriaa ei tarvitse muuttaa. Jos havainto esiintyy säännönmukaisesti, on teoriaakin täydennettävä. Jos havainto esiintyy teorian kannalta olennaisessa kohdassa, koko teoria on muutettava. Muuttamistarve voi tulla eteen myös silloin, kun teoria sivujuonteineen alkaa tulla liian monimutkaiseksi, jolloin selkeämpi, mutta yhtä todistusvoimainen teoria on tarpeen.

Toinen periaate teorianmuodostuksessa on se, että sinne ei oteta tarpeettomia selittäviä tekijöitä, jos asiat selittyvät ilman niitä. Tästä syystä esimerkiksi Jumala on joutunut poistumaan kaikesta luonnontieteellisestä ja ihmistieteistä muuten kuin tutkimuksen kohteena, jolloin sen ajatellaan olevan ihmismielen tuotetta. Teologia on toki tästä kaikesta poikkeus.

Fundistiedemiehet haastavat tieteen paradigmaa esittämällä Jumalan luomisjärjestystä evoluution sijalle. Taktiikkana on hakea heikkoja kohtia evoluutioteoriasta ja asettaa omaa evidenssiä luomisteorian tueksi. Heikkoja kohtia on näennäisen helppo etsiä, koska on niin monia lajeja, joiden kehityksen kaikkia askelia ei fossiililöydösten perusteella tunneta. Tuo kritiikki vain pitäisi levittää myös sille alueelle, missä lajien kehittymisen evidenssi on murskaavan vakuuttava. Toinen kritiikki on esitetty ajoitusmenetelmien tarkkuuteen, mutta siinä on mittakaavavirhe: vaikka radiohiilimenetelmä tai sedimenttien kerrostumiin perustuva ajoitus olisivatkin tarkkuudessaan rajallisia, evoluutio- ja luomisteorian välistä vuosimiljoonien arvioeroa ne eivät selitä. Samoin todisteet luomisesta perustuvat yksittäisiin erikoisella tavalla tulkittuihin havaintoihin ja Raamatun tekstien kautta tapahtuvaan spekulaatioon, jotka evoluutiobiologit voivat erittäin vaivattomasti mitätöidä tieteellisenä argumentaationa. Kaikkeen tähän biologi tarvitsee uskomattoman määrän ilmiselvien todisteiden kieltämistä ja suoranaista vääristelyä. Se ei ole aidon tieteellisen työn ja paradigman haastamisen uskottava keino. Ikävintä asiassa on se, että osa kreationistibiologeista puhuu tiedeyhteisössä evoluutioteoriaa tukevaa tieteeen kieltä ja kertovat uskonyhteisölleen täysin eri tarinat, siis valehtelevat täysin tietoisesti ja tarkoitushakuisesti omaa tiedemiehen arvovaltaa härskisti hyväksi käyttäen.