Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

Mietityttää miksi homot ja lesbot haluavat kirkon alttarille avioliittoon siunattaviksi? Mitä he siitä saavat? Jos he eivät usko Jumalan sanaa, joka Raamatussa meille ilmoitetaan, ja joka sanoo, että homous on syntiä, niin mitä arvoa he silloin antavat kirkkovihkimisellekään?

Eikös vaan mahda olla niin, että on nyt muodikasta ja trendikästä olla sateenkaari-ihminen. Ei enää tulla ulos kaapista, se on jo poissa muodista. Nyt halutaan poistaa Suomen kirkoista viimeinenkin Raamatun, elävän Sanan, kunnioitus.

Jokainen meistä on syntinen eikä siksi ole omien hyvien tekojensakaan nojalla kelvollinen elämään Jumalan luona Jeesuksen kanssa. Vain ARMO riittää. Ja kuten kaikki Jumalan maininneet keskustelijat yhteisesti myöntävät, niin Jumala tahtoo antaa Rakkautensa JOKAISELLE: niin heterolle kuin homolle, niin miehelle kuin naiselle, niin pultsarille kuin kravattikaulalle. Lisäksi avioliiton kautta Jumala siunaa aivan erityisellä tavalla perheitä ja sukukuntia, siitä puhutaan jo Raamatun alkusivuilla vaikkei avioliitto-termiä siellä käytetäkään. Mutta, mutta - ja tässä vaiheessa tuleekin ISO MUTTA: Jumala ei kuitenkaan hyväksy synnissä elämistä, josta Raamatussa selvin sanoin meitä varoitetaan: "siveettömyys, saastaisuus, irstaus, epäjumalien palveleminen, noituus, vihamielisyys, riidat, kiihkoilu, kiukku, juonittelu, eripuraisuus, lahkolaisuus, epäjumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, remuaminen ja muu sellainen." Ja näin jatkuvat Paavalin moittivat sanat itsensä sotkeneelle seurakunnalle: "Varoitan teitä, kuten olen jo ennenkin varoittanut: ne, jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa."

Mutta kyllä kuohuu kirkon sisälläkin, sillä liberaaliteologian silmin Jumala ja Jeesus ovat tyystin Rakkauden halvaannuttamia. Jokainen ihminen, teki mitä tahansa, saa kaiken anteeksi. Armo riittää niin, että tavallista syntistä elämää voimme mukavasti jatkaa kuinka kauan haluamme. Lopulta Jumala kuitenkin pesee pois syntimme ja saamme nauttia kaikesta hyvästä, jokainen meistä. Kauniita sanoja, mutta perättömiä. Sillä mistä hyvästä me Jumalan kanssa sitten nauttisimme? Emme mistään! Jos ei ole helvettiä ja kaikki pelastuvat, niin mikä on taivas? Se on yhtä tyhjä kuin maitolitra ilman purkkia. Jos maidon lypsät, eikä sinulla ole mitään astiaa, niin silloin joko kaikki valuu maahan tai sitten lypsät omaan tai kaverin suuhun. Silloin muut jäävät paitsi kaikesta hyvästä, väistämättä. Vasta kun meillä on astia, voi se täyttyä ylitsevuotavaisesti armosta. Vasta kuin meitä on rakastettu, me voimme rakastaa. Vasta kun helvetin todellisuus hyväksytään, voimme voittaa taivaan. Ja se voitto voi tulla yksin Jeesuksen kautta. Jeesus on taistelun jo voittanut. Lukekaamme se Raamatuistamme ja ylistäkäämme Jumalaa evankeliumista, johon uskomme. Luottakaamme siihen näkymättömään todellisuuteen, jossa Rakkaus voi tulla todeksi. Rukoilkaamme kaikkien niiden heterojen, homojen ja lesbojen puolesta, jotka haluavat tulla alttarille etsimään tuota näkymätöntä, sillä kuka meistä voi muutoin kuin sydämen silmin nähdä sen mitä aviopari alttarille tulee vastaanottamaan? Minä en voisi homoparia hyväksyä avioliittoon alttarilla vihittäviksi, sillä kokisin rikkovani sekä Jumalaa vastaan, että tekeväni väkivaltaa myös alttarille tulevia kohtaan yhdistäessäni heidät kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä. Jumalan kansan esirukouksia huutaa tämä kärsivä maa.

Laillistettu parisuhde ja mahdollisuus tehdä testamentti voitaisiin varmasti jokaisen kristitynkin mielestä aivan hyvin täydentää laeilla tai säädöksillä, joiden kautta rahan ja maallisen hyvän jakautuminen myös homo- ja lesboparien kesken olisi tasapuolista. Avioliittoa pidämme kuitenkin Jeesukseen uskovien piirissä - ja vapaus olla kristitty säilyköön meillä siinä missä muillakin vapaus olla seksuaalisesti sekaisin, sillä eikö meidän kristittyjen sanotakin olevan Jeesustelevia hihhuleita ja päästämme sekaisin - siis avioliittoa me pidämme pyhänä ja siksi homoliittoa mahdottomana. Toki taas voidaan löytää sanalle avioliitto erilaisia merkityksiä, jolloin puhumme samoilla sanoilla, mutta tarkoitamme eri asiaa. Kristittyjen avioliitto, joihin kirkoissamme papit yhä sanovat aamenensa, saakoon siis pitää alkuperäisen sisältönsä, johon eivät kuulu Raamatun vastaiset liitot.

Sateenkaari on liiton merkkinä Raamatussa ja se on annettu meille ihmisille merkiksi siitä lupauksesta, jonka Jumala antoi vedenpaisumuksen jälkeen. Tuossa myllerryksessä kaikkivaltias hukutti riettauteen ajautuneen ihmiskunnan suurelta osin. Mikä onkaan saanut seksuaalivähemmistöt näkymään otsikolla sateenkaari-Suomi? Kunpa näkisimme Jumalan luoman sateenkaaren ja siihen liitetyt lupaukset. Kunpa jaksaisimme pitää kiinni Jumalan asettamasta miehen ja naisen liitosta ja saisimme armon täyttää elämämme loppuun asti alttarilla antamamme lupauksen: 'tahdon'. Se on vain yksi sana, mutta sen kautta sinusta tulee aviovaimo taikka aviomies. Voisiko sen kautta tulla aviohomoksi? Minun mielestäni ei.

Mitä tulee siellä täällä esiin nostettuun kysymykseen onko homoseksuaalisuus synnynnäinen ominaisuus täytyy sanoa, että kummankaan äärilaidan esittämä väite ei pidä paikkaansa. Aiemmin keskustelussa mainittu Iltasanomien juttu kertoo tutkijaryhmän löytäneen viitteitä epigeneettisestä periytymisestä. Se tarkoittaa, että geeneissä ei ole "kirjoitusvirhettä" jonka takia homo olisi jo ennen syntymäänsäkin homo, vaan että perimäaineksessamme on sellaisia "apumerkintöjä", joilla toisia geenejä tuotetaan enemmän ja toisia vähemmän ja näitä merkkejä siirtyy jossakin määrin vanhemmilta lapsille. Merkinnät ovat alati muuttuvia, kun taas geneettinen perimämme ei. Tässä mielessä tutkijat kehottavat odottamaan puoli vuotta, jonka aikana he itse vielä tarkistavat tuloksensa perhetutkimuksissa. Tämä epigeneettinen malli on siis tällä hetkellä puhtaasti uskon asia, toteen näyttämätön hypoteesi, seksuaalivähemmistöjen muotivirtauksen aallonharjalla surffailevaa tutkimusta. Sen sijaan tosiasia on, että seksuaalisesti "epäsikiöisiä" lapsia syntyy, mutta esiintyvyys on erittäin pieni verrattuna seksuaalivähemmistöjen osuuteen koko väestöstä. Ympäristötekijöillä on siis vaikutusta sukupuolisen poikkeavuuden synnyssä, aivan kuin perimälläkin. Jos tyttöjen ja poikien välillä suhdeluku on 48.3% tyttöjä ja 51.7% poikia, niin luvut 0.05% ja 99.95% kuvaavat vastaavasti sitä, että Amerikassa syntyy 5 intersukupuolista lasta päivässä (näistä lapsista ei vastasyntyneenä voi heti päätellä kumpaa sukupuolta he ovat). Suomessa näitä tapauksia on noin 20 vuodessa.

"Jeesus kutsui kaikkia ihmisiä kääntymään Jumalan puoleen ja uskomaan ilosanoman siitä, että Jumalan valtakunta oli tullut lähelle (Mark.1:15). Tämä sanoma kuuluu kaikille ihmisille, myös homoerotiikasta kiinnostuneille. Valtakuntaan sisälle pääseminen edellyttää kääntymistä Jumalan puoleen ja syntien tunnustamista (1 Joh.1:6-9)." Ateistit, siinä kuin kaikki seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, ovat tervetulleita kirkkoon etsimään Jumalaa. Kumpikaan ryhmä vain ei ole tervetullut vihittäviksi ennen perinpohjaista muutosta, johon Jeesus teitä kutsuu. Myöskään en soisi, että yksikään meistä fariseuksista avioituisi ennen kuin on oppinut tuntemaan kuninkaansa, opettajansa, veljensä, palvelijansa, jalkojensa pesijän, oman rakkaan Vapahtajansa, Jeesuksen Kristuksen.