KARVASUO SUOJELTAVA

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista KARVASUO SUOJELTAVA.

Tuula Sykkö
KEMI

#1 Tietoa turpeesta tarpeen - onko se sittenkään uusiutuva

11.08.2008 14:33

Niin olisi hyvä saada vinkkejä siitä, mikä on viimeinen tulos turpeen osalta. Viimeksi eräässä kansainvälisessä ilmastonmuutosta käsittelevässä tilaisuudessa turve luettiin uusiutuviin energiamuotoihin, joka ei kiihdyttäisi ilmastonmuutosta.
teemu toppinen
kerava

#2 Turve uusiutumaton!

11.02.2009 22:59

Turve luetaan nykyään uusiutumattomiin luonnonvaroihin ja niin se järkikin sano, koska suo josta turvetta nostetaan tuskin enää palautuu suoksi. Ei 1000-3000 vuodessa uusiutuva turve ole uusiutuva vai....
Yhteiskunnat tarvitsevat turvetta
Vieras

#3 Turveteollisuus on tärkeä teollisuudenala koko EU:ssa

09.06.2010 15:39

Karvasuolla ei ole mitään erityistä suojeltavaa. Sitäpaitsi alueen halkoo jo rautatie ja sähkölinjoja on vedetty alueen poikki.

Turveteollisuus on hyvin tärkeä teollisuudenala Suomessa ja koko Euroopassa. ( toki muuallakin käytetään paljon turvetta). Tässä hieman alaisevaa tietoa turpeesta EU:n alueella. Turvetta tarvitaan paljon muuhunkin käyttöön kuin vain polttoon. Koko Euroopan laajuisesti ajatellen kyse on todella merkittävästä teollisuudenalasta. Koko maailman turvemaista on käytetty turveteollisuuden tarpeisiin vain 0,03%. EU-maissa tilanne on samankaltainen ja tuotannossa on 0,4 %. Huolimatta turvetuotannon pienestä osuudesta turvemaiden käytöstä turveteollisuuden ja turpeen käytön merkitys on huomattava EU:ssa. Turvetta tuotetaan noin 64 milj m3 vuosittain. Suurimmat tuottajamaat ovat Suomi, Irlanti, Saksa, Ruotsi ja Viro. Puolet tuotetusta turpeesta käytetään energiana ja puolet kasvualustana ja muihin käyttötarkoituksiin.

Energiana turvetta käytetään Suomessa, Irlannissa, Ruotsissa ja Virossa. Kokonaiskäyttö on noin 3,4 Mtoe eli 39 TWh vuodessa. Suurin merkitys turpeella on Irlannissa ja Suomessa, jossa turpeen osuus primäärienergiasta on 5-7%. Ruotsissa ja Virossa osuus vaihtelee 1-2% välillä. Turpeella lämmitetään noin 2 miljoonan ihmisen koti EU:ssa. Suomessa ja Ruotsissa turve käytetään yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Näissä maissa turvetta käytetään seospolttoaineina edistämään heikkolaatuisen metsä– ja peltoenergian käyttöä. Irlannissa turvetta käytetään talokohtaisessa lämmityksessä ja sähkön tuotannossa. Energiaturpeen kaupan arvo on noin 500 milj €/a ja se työllistää noin 13 000 ihmistä.

Lähes puolet turpeesta käytetään kasvualustana. Turpeen merkitys kasvualustana ammattiviljelyssä on ratkaisevan tärkeä, peräti 86% ammattiviljelyssä käytetystä kasvualustasta on turvepohjaisia EU:ssa, sillä turpeen erinomaisia ominaisuuksia on vaikea korvata muilla materiaaleilla. Harrastajatuotteissa turpeen osuus on 70%. Suurimmat turpeen käyttäjämaat ovat Saksa, Hollanti, Italia, Englanti, Ranska, Belgia ja Espanja. Eniten turvetta käytetään kukkien kasvatuksessa, vihannesviljelyssä ja taimitarhoilla. Kasvualustojen tuotannon arvo ja työllisyys on merkittävä, sillä myynnin arvo on 1,3 Mrd € ja työpaikkojen määrä 11 000. Turvepohjaisista tuotteista riippuvaisen puutarhatalouden myynnin arvo EU:ssa on 62 Mrd € ja työpaikkojen määrä 773 000.

Turvetta käytetään pienempiä määriä myös muihin tarkoituksiin kuten eläinten kuivikkeena, ympäristön hoitoon jne. Tulevaisuudessa tupeen rooli tulee olemaan tärkeä EU:ssa, sillä energiahuollon varmuus ja omavaraisuus tulevat olemaan entistä tärkeämpiä, eikä turpeelle kasvualustana ole nähtävissä lähitulevaisuudessa korvaavia materiaaleja. Lisäksi turpeella voi olla uusia käyttömuotoja, kuten dieselin valmistus, kemikaalien valmistus ja uusiutuva kasvualusta. Huolimatta hyvistä turpeen käyttönäkymistä turveteollisuuden osuus turvemaiden käytöstä säilyy pienenä, eikä se siten uhkaa muita soiden käyttömuotoja.

Turve on tärkeä tuote eri muodoissaan
Vieras

#4 Kommentti

11.06.2010 23:04

Selvennystä Tuula Sykölle turpeen uusiutuvuudesta.

Turve määritellään "hitaasti uusiutuvaksi biomassapolttoaineeksi". Tästähän luonnonsuojelijat ovat tietysti eri mieltä, mutta turvevaramme ovat viime vuosikymmenien merkittävästä käytöstä huolimatta samalla tasolla kuin 1950-luvulla. Tämä johtuu turpeen hitaasta uusiutuvuudesta ja siitä, että maamme maapinta-alasta noin kolmasosa on suota, josta turveteollisuus käyttää vain noin 1 prosenttia. Toisin sanoen turpeen käyttö vastaa likimain turpeen uusiutumista.

Ja nimimerkille "yhteiskunnat tarvitsevat turvetta".

Toit hienosti, lyhyesti ja ytimekkäästi esille tietoiskussasi, kuinka tärkeä raaka-aine ja energiareservi meillä kotimaastamme löytyykään. Ja siitä selviää myös kuinka suuret rahavirrat kyseisen teollisuuden ympärillä pyöriikään. Huikea on myös työllistävyys koko EU:n alueella, Suomessakin noin 13 000 työpaikkaa. Ja päästöt saadaan minimoitua nykytekniikalla.

Turvesuot hyötykäyttöön!

ikuinen muutos
Vieras

#5 Luonto elää ja muuttuu.

31.12.2010 23:46

Turvesuo on välivaihe luonnon kiertokulussa, oli järvi oli neva oli turvesuo, tuli pelto, tuli järvi, tuli metsä.
Turvenuija ja helevetin ylpee siitä...
Vieras

#6 just

23.01.2011 22:00

Olet sie ihan idiootti? "Ei 1000-3000 vuodessa uusiutuva turve ole uusiutuva vai...."
Turve uusiutuu 3-4mm vuodessa tuotannon alkuvaiheissa, kymmenessä vuodessa 10cm, sadasa vuodessa 30-40cm. Vastaa samankokoisen metsäalueen joka on kasvanut samassa ajassa energiapuuksi, mutta silti sama energia mitä saadaan molemmista?
Jaakko Kakkuri
Vieras

#8 Jo Piisaa !

09.02.2011 18:28

Ei voi kun ihmetellä mitä näillä soiden raiskauksilla voitetaan!Meillä ei ole tätä vauhtia mitään käsitystä niistä luontoarvoista joita voimme jättää lapsillemme.Suot ovat mitä monimuotoisimpia linnustoineen,kasveineen,unohtamatta vesivarastointi kykyä!Joten paljon olis kirveellä töitä !!!
Turpeen noston kannattaja
Vieras

#9 Karvasuo turvekäyttöön

06.03.2011 15:03

Turvetta nostamaan vaan tuollaisenaan ei ole mitään hyötyä koskaan.Turpeennoston jälkeen sillä on monenlaita hyötykäyttöä.
Turve hyötykäyttöön
Vieras

#10 Vähäinen vastustus turvetuotannolle

10.03.2011 13:49

Peräseinäjoelta vain 28 henkilöä jotka vastustavat turvetuotantoa. Tämä luku kertoo todella hyvin sen, että paikkakuntalaiset haluavat Karvasuon sisältämän energian hyödyttämään paikkakuntaansa. Se tuo toimeliaisuutta ja työtä pieneen kylään. Maaseudulla on aina kova pula työstä.

Ei ole kuin muutaman luonnonsuojelijan intresseissä jättää Karvasuo luonnontilaan. Turve ensin hyötykäyttöön ja senjälkeen saadaan tilalle vaikkapa hieno järvi. Pohjanmaalla on muutenkin aivan liian vähän vesistöä. Turvesuorääseikköä kyllä riittää joka paikassa. Lentokoneesta käsin saa hyvän käsityksen siitä, kuinka hirveästi suota onkaan. Tervetuloa Vapo Karvasuolle!!
Hannu Tuomisto
Adressin tekijä

#11 Tervetuloa Seinajoelle

10.03.2011 14:20

Tuolle edelliselle kirjoittajalle tiedoksi, että Peräseinäjoki on nykyään Seinäjokea.Vastustusta on siis ja rutkasti. Tervetuloa vaan tutustumaan Karvasuohon niin totuus selviää. Nimimerkin takaa tapahtuva heittely ei ole mistään kotoisin.
Turve hyötykäyttöön

#12 Re: Tervetuloa Seinajoelle

10.03.2011 18:34

#11: Hannu Tuomisto - Tervetuloa Seinajoelle

Tiedän kyllä että Peräseinäjokea ei enää omana kuntanaan ole. Kuntaliitos tapahtui 1.1.2005. Totesin vain tämän adressin tilastot-osiosta vähäisen henkilöiden lukumäärän (28 kpl ) jotka ovat kotikyläkseen ilmoittaneet Peräseinäjoen. Eihän tuo Peräseinäjoki nimenä ja alueena minnekkään ole häipynyt vaikka kuntaliitos onkin tehty.

Kirjoitit myös että vastustusta on "rutkasti." No valaistaan lukijoille asiaa. Peräseinäjoelta siis on 28 henkilöä ja Seinäjoelta 276 henkilöä vastustamassa hanketta. Nämä yhteensä on 304 asukasta. Seinäjoen asukasmäärä on 57 930. Näin saadaan vastustajien lukumääräksi 0,52 % asukkaista. Jotenkin nyt vaan on niin, että ainakaan minun mielestäni tuo puoli prosenttia ei ole "rutkasti".


Vieras

#13

04.11.2011 20:12

On todella harmillista kuinka ihmiset ajattelevat luonnosta^

http://www.sll.fi/pohjanmaa/suoretki http://www.sll.fi/pohjanmaa/kannanotot/lausunnot/karvayva.pdf
Katsokaapa nuo ja tulkaa vasta sitten sanomaan, että karvasuolla ei olisi mitään erityistä suojeltavaa!
Jussi, Suo ja Kuokka

#14 Jo piisaa! No eihän mikään piisaa!

05.11.2011 14:23

Samaa mieltä Jaakko Kakkurin kans, mutta nykyään kun millään muulla ei enää ole mitään väliä
kun raha, niin samapahan se mitä mieltä itse olen. Sehän koskee joka asiaa.
Monet "Suurmiehet" kautta historian ovat saaneet patsaita y.m. heidän (suurten?) tekojensa ansiosta. Ehdottaisin siis että myös ne "Suurmiehet" jotka keksivät kaikenlaista "hyvää" ihmiskunnan hyväksi (Ydinvoima jätteineen, sademetsien hakkuut, soiden raiskaukset ym.ym.) saisivat edes nimensä julkiselle paikalle mistä jälkeläiset voisivat lukea heidän upeista teoistaan.
Vaikkapa kaiverruksen hautakiveen "Tämä mies hoiti Peräseinäjoen työttömyyden, laittoi kaikki karvasuolle kaivamaan turvetta, ja wau miten hieno alue siitä tuli"
("Peräseinäjoelta vain 28 henkilöä jotka vastustavat turvetuotantoa. Se tuo toimeliaisuutta ja työtä pieneen kylään. Maaseudulla on aina kova pula työstä.")
Ei kai ne nykyään enää kuokkaa käytä turpeen nostossa??
Kyllä pitää käyttää järeämpiä koneita,ei siihen enää riitä mies ja kuokka, turve kun suorastaan "turpoaa", niin nopeasti se uusiutuu!
Ei mene kun muutama sata sukupolvea niin taas on uusi karvasuo.
Että ei muuta kun rääpimään vaan! Alavudella on jo päästy pitkälle maisemien "avartamisessa" , ei tarvitse hetkeen aikaan muutakun laiskotellen ihailla, kun ei ole työtä eikä suota.


Vieras

#15

05.11.2011 20:28

Muutamassa vuosikymmenessä on hävitetty paljon suoluontoa. Suo on saastuttava ja huono vaihtoehto energian tuottamiseen. Nyt ei pitäisi enää yhtään uutta suota tuhlata energian tuottamiseen, eikä soita myöskään pidä kuivata metsittämiseen kuin ihan harvinaisissa tapauksissa. Monet järvet ovat saaneet humuspatjan soiden ojituksen myötä. Tämä sukupolvi voisi jättää suot rauhaan, ei meidän tarvii kaikkia tuhota.
Faktaa ja fiktiota

#16 Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.

05.12.2011 23:03

Seinäjoen Kaupunki ja Sevo ovat valinneet kiinteän polttoaineen kattilaansa.
Puuta ei voi polttaa ilman turvetta, rahkasammal kasvaa 5 cm joka vuosi, sitä ei voi tappaa suolla kuin myrkyllä.
Siirrämmekö vastuun muille kunnille omasta lämmöstämme ja voimalastamme.
Kivihiili on sitten ainut vaihtoehto ja se tulisi laivalla Vaasan satamaan ja siitä rekalla Sevolle.
HALOO, MITÄ JA MISSÄ on JÄRKEÄ ?
Hannu Tuomisto
Adressin tekijä

#17 Re: Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.

07.12.2011 19:06

#16: Faktaa ja fiktiota - Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella. 

 Karvasuon turvekerroksen paksuus on miltei koko suon alueella vain 1-2 metriä. Sen muodostumiseen on kulunut aikaa useampi tuhat vuotta, joten käytännössä turve on uusiutumaton luonnonvara. Turpeen poltosta syntyy tuotettua energiayksikköä kohden enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kivihiilestä. Kivihiiltäkään ei Seinäjoella tarvita, sillä kaupungin alueella tarvittava kaukolämpö voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. Kaupunki mm. omistaa  n. 5900 hehtaaria metsää, ja energiapuuksi sopivaa tavaraa on saatavissa markkinahintaan myös yksityismetsistä. Lisäksi turpeen repiminen Karvasuosta tuhoaisi luonnoltaan arvokkaan alueen ja suon alapuoliset vesistöt rehevöityisivät ja täyttyisivät kiintoaineella. Lähialueilla asuvat ihmiset saisivat kärsiä melu- ja pölyongelmista. Nimimerkille voi siis todeta, että haloo.. turpeenrepimisessä ja poltossa ei ole mitään järkeä.

Martti Peltola

#18 Re: Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.

07.12.2011 23:24

#16: Faktaa ja fiktiota - Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella.

"Faktaa ja fiktiota"-nimimerkki kertoi rahkasammaleen kasvavan 5 cm vuodessa. No se meni vähän enemmänkin fiktioksi, vaikka sammal kasvaisi hyvissäkin, luonnontilaisen suon oloissa. Sammal ei ole turvetta, vaikka nimimerkkikirjoittaja ilmeisesti yrittää toteamuksellaan kertoa, että "turvekerros kasvaa 5cm/a". Kuten Hannu Tuomisto totesi, parin metrin turvekerrosten syntyminen kestää vuosituhansia.

Tuolla 5cm:n fiktiomittarillahan vapolaiset saisivat mennä jo kymmenen vuoden kuluttua "puimaan" puolimetristä uutta "turvekerrosta" loppuunkaivamiltaan turvekuokuilta. Missä näin tapahtuu?, eipä ole tullut vielä uutterankaan turvekaivajan eteen. Ei missään muualla kuin noissa turveväen perusfiktioissa.

Mitä tulee rahkasammallajien "tappamiseen myrkyillä", niin pahinta "myrkkyä" rahkasammalille ovat turve- ja metsäojittajien yhteistyössä kaivamat suo-ojat. Jos nimimerkki on tutkaillut ojitettuja avo-rahkasoita, niin rahka ei siellä enää paksuutta kasva, vaan suopursu ja muutamat muut varvut, vaivaiskoivu vankimpana "puulajina". Poikkeuksena tietenkin kasvittomat turvekentät, joilla ei kasva kuin turvepöly- ja vesieroosio, sarkaojien syvyys sekä kiintoaine- ja humuspäästöt vesistöihin, vuosikymmenestä toiseen. Se on todellista faktaa.

Pysyväksi osoittautuneista sään aiheuttamista ongelmista johtuen esim. Etelä-Pohjanmaalla saatiin viime kaivuukautena kuokituksi aumoihin alle 50% nostotavoitteista. Vapolaisten syliin kaatuvalta polttoturpeen suurpulalta näyttäisi pelastavan ainoastaan leuto talvi. Ja sen "kotimaisen" polttoturpeen uittaminen laivoilla Vapon omistamilta Baltian maiden turvekentiltä, kuten jo monena vuotena onkin tapahtunut. Onpa turvetta jouduttu korvaamaan afrikkalaisella pähkinänkuorellakin. Turpeen "kotimaisuus" on yhä suuremmassa määrin osoittautumassa fiktioksi sekin.

Tunnustan tehneeni ihmeitä kuuden vuosikymmenen ajan; olen onnistunut polttamaan puuta ilman turvetta(!), vastoin tuota nimimerkkikirjoittajan edellä esittämää "faktaa": "Puuta ei voi polttaa ilman turvetta." Hyvin on puu palanut. No, ruotsalaisetkin sen ovat kauan tienneet.

Tässä vielä tuoretta lukemistoa turveväelle ja soiden hävittämistä sekä vesistöjen pilaamista kritisoiville:

http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/12/vapo_korvauksiin_turvehaitasta_3084647.html


Vieras

#19

15.12.2011 17:20

Erittäin hyvä, että adressi on saatu aikaan. Olen tänä syksynä poiminut Karvasuolta karpaloita yli 100 litraa. Alueella elää esimerkiksi riekkoja ja keväisin runsaasti muita kosteikko lintuja. Vapon tase ei riitä korvaamaan alueen luontoarvoja. Jos alue raivataan turvealueeksi, luontoarvot on menetetty ainiaaksi. Vastaavaa suoaletta ei uutta synny.
Virkamiehet risusavottaan ??? vanha hokema

#20 Re:

17.12.2011 13:29

#19: -

Vikipediass kerrotaan raahkasammaleen kasvavan 3 cm / vuosi.

Tietysti rahkasammal talvella " kuolee" muodostaen uutta massaa ja energiaa.

Kyllä haketta voidaan polttaa pienessä mittakaavassa ilman , mutta voimalaitoksissa se vaatii rinnallee turpeen.

Käykääpä katsomassa läheisellä Sevolla, ennenkuin kirjoitatte tyhmyyksiä sinne sun tänne.

Puun korjuu ja poltto maksaa maltaita ---sen tietää tyhmäkin.

Hannu Tuomisto
Adressin tekijä

#21 Re: Re:

17.12.2011 14:57

#20: Virkamiehet risusavottaan ??? vanha hokema - Re:  

 Sevolla kuten muillakaan voimalaitoksilla ei polteta rahkasammalta vaan niiden osittaisesta hajoamisesta syntynyttä turvetta. Karvasuon turvekerroksen paksuus on suurimmassa osassa suota 1-2 metriä ja sen muodotumiseen on kulunut useampi tuhat vuotta. Rahkasammlten kasvu ja turpeen muodostuminen ovat siis aivan eri asia. Toki puu palaa ilman turvetta. Ainakaan minä en laita takkaan tai saunanpesään turvetta klapien joukkoon. Myös voimalaitos voidaan rakentaa puuta käyttäväksi. Turpeenpoltto se vasta kallista onkin. Turvetta polttavia laitoksia pönkitetään vuodessa sadalla miljoonalla eurolla jotta laitokset pyörisivät. Veronmaksajien rahoja siis. Kannattaa siis ottaa asioista oikeasti selvää.

Lisää tukea ja veroja ?

#22

22.12.2011 21:02

#21: Hannu Tuomisto - Re: Re:

Hakkeen polttoon sisältyy 6 kertainen tuki ja tuulivoimaan 8 kertainen tuki turpeeseen verrattuna.

Kallista kuluttajalle ja veronmaksajalle ?


Vieras

#23

22.01.2012 20:18

Luonnontilaiset suot suojeltava ehdottomasti. Kenelle turpeesta on iloa? Pelkkää maiseman pilaamista. Suo on suomalaita perusmaisemaa ja luonnon aarreaitta!
vanha omistaja

#24 Oikea nimi

27.01.2012 22:43

Karvasuon oikea nimi on aina ollut Karvaassuo.
Martti Peltola

#25 Viranomaisilta tunnustus luonnon arvoille

05.02.2012 11:53

http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/karvasuo-ei-sovellu-hyvin-turpeenottoon-1.1139721

Ilkka 3.2.2012

Karvasuo ei sovellu hyvin turpeenottoon

Lähellä Seinäjoen kaupunkia olevan Karvasuon maisemalliset, virkistyskäyttö- ja luontoarvot voidaan todeta merkittäväksi sekä laadittujen selvitysten että YVA-menettelyn aikana saadun palautteen perusteella. Karvasuon alue ei sovellu sosiaalisten eikä ympäristövaikutusten kannalta hyvin turvetuotantoon minkään esitetyn toteuttamisvaihtoehdon osalta. Näin toteaa Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarojen vastuualue lausunnossaan, joka pohjautuu muun muassa 14 aikaisempaan eri tahojen lausuntoon. Hankkeen arviointiohjelmasta ovat aikaisemmin antaneet lausuntonsa esimerkiksi Seinäjoen kaupunki, E-P:n liitto, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja niin edelleen.YVA-menettely päättyy tähän. Edellän mainitun yhteysviranomaisen (ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue) lausunto liitetään mahdolliseen turvetuotannon lupahakemukseen.
Yhteysviranomainen painottaa lausunnossaan, että Karvasuon turvetuotantohanke muodostaa uhan alueen suoluonnolle ja kiihdyttää uhanalaistumiskehitystä yhdessä muiden lähialueen luonnontilaisille soille suuntautuvien turpeenottohankkeiden kanssa.