KARVASUO SUOJELTAVA

#16: Faktaa ja fiktiota - Sinunkin osakehuoneisto lämpiää turpeella. 

 Karvasuon turvekerroksen paksuus on miltei koko suon alueella vain 1-2 metriä. Sen muodostumiseen on kulunut aikaa useampi tuhat vuotta, joten käytännössä turve on uusiutumaton luonnonvara. Turpeen poltosta syntyy tuotettua energiayksikköä kohden enemmän kasvihuonepäästöjä kuin kivihiilestä. Kivihiiltäkään ei Seinäjoella tarvita, sillä kaupungin alueella tarvittava kaukolämpö voidaan tuottaa uusiutuvilla energialähteillä. Kaupunki mm. omistaa  n. 5900 hehtaaria metsää, ja energiapuuksi sopivaa tavaraa on saatavissa markkinahintaan myös yksityismetsistä. Lisäksi turpeen repiminen Karvasuosta tuhoaisi luonnoltaan arvokkaan alueen ja suon alapuoliset vesistöt rehevöityisivät ja täyttyisivät kiintoaineella. Lähialueilla asuvat ihmiset saisivat kärsiä melu- ja pölyongelmista. Nimimerkille voi siis todeta, että haloo.. turpeenrepimisessä ja poltossa ei ole mitään järkeä.