Pallas säästettävä lisärakentamiselta

Miksi massiivinen uusi hotelli pitää rakentaa vanhan paikalle? Samat ihmiset tulevat Pallakselle, vaikka majoitus olisi alempana alueen ulkopuolella. Vanhan hotellin voisi kunnostaa retkeilijöille, jotaka tarvitsevat yhden yön majoituksen vaellusreitin varrella. Lisäksi paikalla voisi toimia rinneruokala ja -kahvila.
Varsinainen hotellimajoitus uusine kapasiteetteineen saisi olla alempana ja sinne tehtäisiin päiväkävijöillekin parkkipaikat. Ylemmäs olisi minun visiossani järjestetty köysiradan, hiihtohissin tai rinnejunan tapainen yhteiskuljetus. Tällä tavoi voisi nykyisen hotellialueen kuluneisuutta vähentää ja luonto säästyisi. Onhan Äkäslompolossakin hotellit alhaalla ja rinteeseen mennään erikseen. Jos hotellikeskittymä olisi alempana, voisi sieltä käsin vetää sopivia murtsikalatuja ja tehdä erilaisia poro-, koira- ja moottorikelkkaretkiä. Hotellialueen mahdollinen laajentaminenkin sujuisi ilman lakimuutoksia ja vähemmällä porulla ja yrittäjä saisi varmasti investoinneilleen katetta. Lisäksi Oloksen ja Pallaksen palvelujen yhdistäminen kävisi paremmin. Toivon, että Paula Lehtomäki, jota pidän erittäin älykkäänä naisena, voisi harkita asiaa vielä uudestaan ja tarkistaa mielipiteensä. Se olisi sitten todellista älykkyyttä, jota harva mies pystyy osoittamaan.
Pirkko Vironseppä, mökinomistaja kansallispuiston kupeesta.
PS. En pelkää oman rauhani puolesta, sillä hotellivieraat eivät pitkälle retkeile, vaan Pallaksen luonnon ja maisemien takia.

Toiselta puolen tunturia koetan leipäni raapia. Ei ole paikallisen ihmisen helppo puoltansa valita. mutta olenkin tässä miettinyt että pitääkö aina olla voimakkaita mielipiteitä puolesta tai vastaan. Päätin olla laittamatta lusikkaani tähän soppaan, mutta näin tässä sitten kävi. Olen seurannut tilannetta junan tuomana, paikallisena asukkaana, yrittäjänä, poromiehen vaimona ja matkailuyrittäjän tyttärenä. Eli monelta kantilta joudun asiaa punnitsemaan.

En tiedä mistä aloittaisin, vai aloitanko ollenkaan. On järjetöntä verrata Leviä tai Yllästä Pallakseen. Niistä ei tulisi puhua edes samassa lauseessa. Uhkakuvia saa tietenkin puolestani maalata, lapsiakin pelotellaan möröillä, jos haluataan näiden olevan kilttejä. Yritän vain sanoa että jokaiseen väitteeseen löytyy vastaväite. Jos me alkaisimme puhumaan faktoilla, mörköjen sijaan, asiaan voisi tulla selvyys. Toistemme syyttely, kateus, tulevaisuudenpelko...
Nyt puhutaan isoista asioista, mutta onko ne oikeasti kansanliikkeen kokoisia. Kuitenkin tämä koskettaa eniten lähialueen ihmisiä. Jos P.Y:n pelko estää meitä toimimasta oman etumme nimissä, on sama silloin olla hiljaa. Samaan pyöreään pöytään tulisi istuttaa P.Y joka pallaksen hankkeeseen on alkamassa, lähialueen toinen majoitusyrittäjä ja ohjelmapalveluyrittäjä, metlan edustaja sekä Palkisen poroisäntä tai palkisen edustaja. Lisäksi päätöksentekoon vaikuttava taho eduskunnassa. Lähialueiden kylien tulisi valita joukostaan edustaja ja jos kantoja kylissä on kaksi, molemmista ryhmistä.

Itseäni syö kovasti se että puhutaan yleisesti paikallisten mielipiteistä...
Itse en ole puolesta enkä vastaan ja olen puolesta sekä vastaan. Tämä johtuu tietämättömyydestä. Tuleeko hotellista kuusinkertainen, kahdeksankertainen vai kymmenkertainen nykyiseen kokoonsa nähden? Yltääkö hotelli vahanhotelliraunion luokse vai rajoittuuko rakennusoikeus sen nykyiselle tontille luontokeskukselta hotellin takana olevaan teko lampeen? Tiedän että osa paikallisista on nähneet hotellin piirustukset ja suunnitelmat, itse en niistä tiedä. Olisiko ne aika julkistaa yleisölle. Tietämättömyys Ja ennakkoluulo ovat uskoakseni tämän projektin uhka.

Kiireen rajan ulkopuolella ihmisiä luulisi kiinostavan sekin miten pallaksen lähikylien kolulut lopetetaan ja jo ensimmäiseluokan lapset joudutaan lähettämään 50km päässä olevaan koulukeskukseen. Mutta tämä on paikallisten ongelma, ei ole hiihtolatujen kunto tai homeinen hotelli kyseessä, tämä ei ole teille tärkeää.

Katri Laaksonen/Raattama

Meidän on puntaroitava kaikkia vaihtoehtoja Pallaksen kehittämiseksi !!! Pallakselle rakennettiin uusi hiihtorinne ja -hissi 1983.1980-luvun lopulla lohkaistiin puistosta Jerisjärven ranta-aluetta täysin turhalle tielle.
Kyse on Suomen vanhimmasta kansallispuistosta.
Kansanedustajilla on juuri nyt todellinen tilaisuus osoittaa luonnon arvostuk-
sensa. Mikä merkitys eritoten suojelukohteilla on.
VAATIMUKSENI = VALTIO LUNASTAA YRITTÄJÄLTÄ PALLAS HOTELLIN HINNALLA, JONKA
YRITTÄJÄ AIKOINAAN MAKSOI. MOLEMMAT HIIHTOHISSIT PURETAAN. HOTELLIRAKENNUS PERUSKORJATAAN KAHVILAKSI JA NÄYTTELYTILAKSI MUUTTUVILLE NÄYTTELYILLE. OPASTUS-
KESKUS SAMOIN KUNNOSTETAAN, TARVITTAESSA LAAJENNETAAN PERUSNÄYTTELYN TARPEESEEN. HIIHTÄMINEN JA VAELTAMINEN KANSALLISPUISTON ALUEELLA EI VAADI SIELLÄ ASUMISTA. YMPÄRÖIVIIN KUNTIIN VOI VAPAASTI RAKENTAA LISÄMAJOITUSTA.
VAELLUSREITIT JA -TUVAT ON MYÖS KUNNOSTETTAVA.
Yrittäjälle hotellin laajennus on puhdas kaupallinen kohde. Ei hän arvosta luon
toa tippakaan! Hän haluaa rakentaa suojeltuun kansallispuistoon !!! Kansalaiset
ovat perustaneet puiston suojellakseen edes pienen rippeen hienoimmasta tunturi
luonnostamme ahneilta rahastajilta.Hotellikeisari Yliniemellä on riittävästi
tilaa toteuttaa rahanhimonsa Levin, Ylläksen, Saariselän ym. paratiisiensa
puitteissa. Tunnen maisemat ja ihmiset -toimin Muonion elinkeinoasiamiehenä 1982 - 1987.Todella mielenkiintoinen ja avartava rupeama !

Eipä taida olla kuitenkaan viimeinen rakentamaton tunturi. Ja muutenkin suojelkaa siellä etelässä vaan niitä tikkojanne ja liito-oravianne ja jättäkää lappi rauhaan. On osattu elää luonnon kanssa tähänkin päivään asti. Siellä päin niitä ongelmia tuntuu olevan.

Mitäpä niitä kämppiä kunnostamaan pelkille vaeltajille jotka käyvät tunturit rapomassa täyteen paskaa ja jättävät sinne kaikki tyhjät muovipussinsa ym jätteensä?Mutta se halsingin mikälienee musiikkitalo on ihan turha talo,semmosia pitäs suomeen rakentaa.Kenelle siittä on iloa?Tai pannaan koko tornio kuusamo linjan eteläpuolinen osa kokonaan suojeluun,ei me lappilaiset tarvita etelä-suomea.no,venäläisethän jo kyllä ostavat jo sieltä itärajalta maata pois,että myydään se niille. :)

Ensin olin Pallaksen rakentamista vastaan. Pian huomasin olleeni disinformaation uhri (eliittivihreät, kilpailevat matkailukeskukset sekä "hyödylliset idiootit"). Annettaisiin Yliniemen yrittää.

Helsingin Sanomat uutisoi 25.6.2008 seuraavaa: "Poikkeuspykälä Pallas-Yllästunturin kansallispuistosta venyy syksyyn". Hotellilaajennuksen aikataulun viivästymisen syynä on lakiesityksen parantelu, jonka kriittisimmät kohdat ovat "rakennuksen koko, jätevesiasioiden ratkaisu sekä autojen parkkeeraustilat".

Vai ei ole kansalaisadresseilla, vastustamisella ja mielipidekirjoituksilla vaikutusta päättäjiin? Minun nähdäkseni tämä on edes pieni voitto meille lisärakentamisen vastustajille.

Julkisessa keskustelussa on myös yritetty väittää, että paikalliset kannattavat lisärakentamishanketta ja koitettu rakentaa etelä vs. pohjoinen -dikotomioita. Tämähän ei pidä ollenkaan paikkaansa. Myös Lapissa on iso joukko meitä paikallisia, jotka hanketta vastustamme.

Jatketaan siis hyvää työtä, asiallista keskustelua aiheesta ja jätetään asiattomat ja herjaavat kommentit huomiotta. Itse olen ajatellut teetättää pelasta pallas-t-paidan. Idea on vapaasti käytettävissä.

FM Sanna Autto Oulu/Raattama

Suuret kiitokset kaikille, jotka olette allekirjoittaneet adressin, levittäneet siitä tietoa tai pitäneet Pallaksen asiaa muuten esillä! Kuten edellisessäkin viestissä todettiin, adressi ja Pallaksen puolesta syntynyt kansanliike ovat saavuttaneet ensimmäisen osavoittonsa. Rakentamisen sallivan lakiesityksen eduskuntakäsittelyä on lykätty syksyyn, ja sitä ennen ympäristöministeriö tekee lisäselvityksiä. Alun perin ministeriö ilmoitti tavoitteekseen viedä laki eduskunnasta läpi nopeasti, niin että se olisi astunut voimaan ennen juhannusta.

Lykkäykseen näyttäisi vaikuttaneen kaksi seikkaa: lakiesityksestä lausuntokierroksella löytyneet puutteet sekä kansalaisten esiin tuoma mielipide, missä adressin nopeasti kasvaneella nimimäärällä oli tärkeä osansa.

Syksyllä on syytä olla taas valppaana. Eduskunnalle annettava uudistettukin lakiesitys tulee tiettävästi edelleen tähtäämään hotellin lisärakentamiseen. Adressiin kannattaa siis edelleen kerätä nimiä kertomalla siitä kiinnostuneille tutuille ja esimerkiksi netin keskustelupalstoilla.

Adressi luovutetaan eduskunnalle siinä vaiheessa, kun lakiesitys on tulossa eduskuntakäsittelyyn. Tarkka aika riippuu lakiesityksen etenemisaikataulusta, joka selviää myöhemmin.

Eduskunnan päätös tulee olemaan kauaskantoinen: paitsi että rakentaminen vaikuttaisi Pallaksen luontoon ja luonteeseen, tällainen lain muutos yhden kansallispuiston kohdalla helpottaisi samantapaisten muutosten läpimenoa myöhemmin muissa kansallispuistoissa. Tähän kaikkeen voimme vielä vaikuttaa.

Oikein hyvää kesää kaikille!
toivottaa adressin alullepanija

Ymmärrän kantanne Pallaksen lisärakentamista vastaan, ja pidän itsekkin luonnosta.
Olen myös asunut noin 7v elämästäni Lapissa, ja mielestäni Pallakselle rakentaminen ei ehkä kuitenkaan olisi mikään huono idea, sillä se voisi tuoda Lappiin (jo rakentamis aikana) paljon uusia ja kaivattuja työpaikkoja, sekä lisää rahaa kuntien kirstuun, josta hyötyisivät kaikki samalla suunnalla asuvat ihmiset.

Ihmettelen vain miksi joku oli kirjoittanut että: "Työvoima tuodaan kuitenkin etelästä" Siis luulisi yrittäjälle olevan edullisempaa palkata jo siellä asuvia ihmisiä, kuin tuoda väkeä töihin jostain 800km päästä...

3) Työllisyyden ja matkailun etujen toteutumiseen Lapissa on myös muita keinoja kuin esitetyn lain muutoksen mahdollistama kansallispuiston alueelle rakentaminen.


Haluan kuulla muitakin ehdotuksia... Suomen luonto on suurin matkailuvaltti mitä meillä on, ja maailmaa nähneenä voin jo sanoa että ainoa todellinen verrattuna muihin.
Ja luonnon siisteydestä huolissaan oleville ihmisille minulla on ehdotus: pakotetaan firma palkkaamaan kunnossapito yksiköitä (Taas lisää töitä!), elleivät he sitä tee niin syyte vain perään ympäristörikoksesta.

Henri Untinen kysyi, mitä muita mahdollisuuksia on edistää työllisyyttä ja matkailua kuin hotellin rakentaminen kansallispuiston sisäpuolelle. Vastaus on tullut esiin jo aiemminkin tämän keskustelun aikana, mutta kerrattakoon: hotellin rakentaminen kansallispuiston rajan ulkopuolelle.

Maailmaa nähneenä Untinen on varmaan huomannut, että nimenomaan näin toimitaan kaikkialla muualla Suomessa, samoin kuin useimmissa muissakin maissa. Kansallispuistojen vetovoima matkailuvetonauloina perustuu siihen, että puiston sisällä on suhteellisen koskematonta ja alkuperäistä luontoa. Rakennelmat kuten hotellit ja parkkipaikat pystytetään puiston ulkopuolelle, josta käsin on sitten helppo tehdä retkiä luonnontilaisena säilytettyyn puistoon.

Pallaksellakin on lähikylissä useita majoituspalveluja tarjoavia yrityksiä, jotka toteuttavat juuri sitä mitä Untinen peräänkuuluttaa. Ne tarjoavat myös toimivan mallin sille, mihin se matkailun ja työllisyyden etuja palveleva lisämajoituskapasiteetti kannattaa rakentaa. Jo siitäkin syystä, että sinne sitä voi rakentaa paljon enemmän kuin puiston sisälle.

Muuten, tilannetiedotuksena tässä samalla: ympäristöministeri on edelleen ehdottamassa hotellin lisärakentamista kansallispuiston sisään. Kerrosneliömetrimääriä on vähennetty, mutta perusongelmat ovat ennallaan: 1) tällainen ennakkotapaus madaltaisi saman toistumista muissakin kansallispuistoissa ja 2) tämänkin kokoinen lisärakentaminen aiheuttaisi vahinkoa Pallaksen alueen luonnolle, myös uhanalaisille lajeille.

Lakiesitys tulee eduskunnan päätettäväksi todennäköisesti tämän kevään aikana. Asiasta kiinnostuneiden kannattaa seurata tiedotusvälineitä ja sivua www.pelastapallas.fi, jota päivitetään tilanteen kehittymisen mukaan.

Oletko Helena huomannut että pallaksella on alettu rakentamaan hotellia ennen puiston perustamista?Puisto perustettiin samana vuonna kuin hotelli valmistui.Muissa puistoissahan ei tietääkseni ole hotellia.Tämä lakiehdotus koskee pelkästään tätä paikkaa johon on jo valmiiksi rakennettu hotelli.

Yhtä lailla vaeltaminen vaurioittaa herkkää tunturiluontoa,kun lähes tulkoon kaikki kulkevat tunturissa kävelysauvat kädessä ja karkeakuvioiset maastokengät jalassa.Mettämaissa tämä käykin,mutta herkässä tunturiluonnossa kengät ja sauvat vaurioittavat maastoa.Entä sitten ihmisjätökset?Onhan tutkittu että kuset ja paskat voivat tappaa tunturin faunan.Myös uhanalaiset lajit ovat vaarassa.

Kannattaisi teidänkin avata ne silmät ja siirtyä 2000-luvulle!

PS. uudessa hotellissa tavataan

Vastauksena Tomi Purasen kysymykseen: Suomessa on kaksi kansallispuistoa, joiden sisään jäi perustamisvaiheessa hotelli, Koli ja Pallas. Kummassakin tapauksessa hotellien annettiin jatkaa toimintaansa sillä ehdolla, että ne pysyvät silloisessa koossaan pienimuotoisena. Juuri tästä syystä Kolin hotellia ei laajennettu 1990-luvulla, jolloin asiasta siellä keskusteltiin.

Jos Pallaksen tapauksessa olisikin kyse siitä, mitä Puranen näkyy luulevan, eli että haittavaikutukset kohdistuisivat vain siihen paikkaan jossa jo on hotelli, ongelmaa ei olisikaan. Valitettavasti kuitenkin tuore asiantuntijaviranomaisten selvitys eli vuodenvaihteessa valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tekemä selvitys Pallaksen rakennushankkeen ympäristövaikutuksista osoittaa, että jos lakiesityksen mukainen lisärakentaminen toteutuisi, alueen uhanalaisille lajeille koituisi haittaa usean kilometrin säteellä. Pallas on lisäksi alue, jolla esiintyy poikkeuksellisen paljon uhanalaisia lajeja (ei ole sattumaa, että se on rauhoitettu lailla osaksi kansallispuistoa). Haittoja aiheutuisi myös porotaloudelle.

Kauaskantoisin ongelma on kuitenkin se, että päätöksen vaikutuksethan eivät rajoitu vain Pallakseen. Jos Puranen on seurannut uutisia, hän lienee huomannut, että monen muunkin luonnonsuojelualueen lainsuojaa pyritään parhaillaan heikentämään vaatimalla poikkeuslupaa saada rakentaa niille, ja perusteluna vedotaan nimenomaan Pallas-lakiesitykseen. Tilanteen tekee erityisen hankalaksi se, että kun Pallaksella lisärakennushanke todistettavasti aiheuttaisi selvää vahinkoa kymmenille uhanalaisille lajeille, niin jos se silti sallitaan, on juridiikan ja tasavertaisuuden näkökulmasta vaikea perustella, miksi muiden luonnonsuojelualueiden vahingoittamista rakentamisella sitten ei sallittaisi.

Pallaksen tapauksessa vaihtoehtoinen ratkaisu olisi harvinaisen helppo. Runsaan kymmenen kilometrin päähän puiston rajojen ulkopuolelle voitaisiin rakentaa huomattavasti isompi hotelli, aiheuttaen silti vain murto-osa niistä haitoista, joita nyt kaavailtu lisärakennus aiheuttaisi.

Asian ydin on siis: jos alueelle halutaan lisää hotellikapasiteettia, miksi se on rakennettava kaikista mahdollisista paikoista juuri siihen paikkaan, jossa sijaitsee tienoon kaikkein herkin ja arvokkain luonto eli jossa vahingot luonnolle olisivat suurimmat? Talouden, matkailun ja työllisyyden kannalta paljon järkevämpi vaihtoehto olisi se, joka koko ajan on tarjolla: rakentaminen puiston viereen, missä luontoon kohdistuvat vauriot olisivat paljon pienempiä ja rakentaminen olisi jo nyt täysin laillista. Tämä uuden hotellikapasiteetin rakentaminen kansallispuiston viereen, ei sisälle, on jo nyt yleisesti käytetty ja käytännössä hyvin toimivaksi havaittu ratkaisu kaikkialla Suomessa.

Olen käynyt viimeiset 10vuotta hyvin usein Pallaksella, syy on myös selvä. Ajan hyvin mielelläni ohi kaikista ylirakennetuista tuntureista. On ilmennyt monessakin paikassa miten siistit näköalat pilataan korkeilla kerrostaloilla, jotka ihan hyvin voi rakentaa alemmaksi ja kaavoitetuille alueille. Pallas- hotellilla pystyy myös kunnostamaan rakennuksia ja alan miehenä ihmettelen miksi joskus on sähkölinja rakennettu kurun pohjalle pilaamaan kansallispuiston kauneinta maisemaa, asian voi tänä päivänä hoitaa paljon siistimminkin. Paikkana Pallas on miellyttävän rauhallinen ja pitäisi Lapissa olla yksi paikka jota ei ole pilattu liialla kaupallisuudella. Pallakselle voi tulla kuka tahansa jolla on luontoarvot kohdallaan. Uskon myös että moni on kanssani samaa mieltä.

Hei!

Vaadimme että nykyinen ja tulevat hallitukset ja muut päättäjät tekevät nyt ja tulevaisuudessa kaiken voitavansa ilmastonmuutoksen totaaliseksi pysäyttämiseksi Suomessa ja muualla maailmassa. Nykyisen markkinatalouden ja BKT:n orjallisen seuraamisen ja kasvattamisen tilalla EKOTALOUS. Kansantalouden kehittämismittarina on alkuperäisen luonnon hyvinvointiin suuntautuminen ja lajien sukupuuttoon häviämisen estäminen. EKOTALOUS-mittarina on BET= Brutto Eko Tuote.

Miksi aina kun keskustalainen valitaan ympäristöministeriksi ja varsinkin kún on keskusta-kokoomus vetoinen hallitus luonnonsuojelu ja vähäosaiset ihmiset ajetaan nurkkaan!

Lahjuksia ovat ottaneet vastaan kaikki nykyisen hallituksen ministerit; siksi politiikka on täynnä lehmänkauppoja ja kaikkea muuta kuin yhteisten etujen ajamista.

Kun keskustalainen on hallituksessa tai missä tahansa päättävässä elimessä on muutama kielteinen asia joissa heihin voi luottaa: 1. Keskusta pettää aina 2. Luonnonsuojelulu kärsii 3. Tavalliset ihmiset kärsivät.

Vaadimme että Pallas Ylläs hotellin laajennuksesta ja Kolin rakentamisesta luovutaan ja kaikki luonnonsuojelualueet jätetään rauhaan. Vaadimme lisää luonnonsuojelualueita.

Vaadimme luotettavaa politiikkaa, jotta äänestysaktiivisuus nousee ja äänestäminen kiinnostaa kaikkien sosiaaliryhmien ihmisiä tasa-arvoisest.

Vaadimme tasa-arvoa kaikkein varattomimpien ja poliittisten päättäjien välille.

Matti Ikäihmisen Hallitus ei allekirjoita Pohjoismaista Saamelaissopimusta, mutta sen sijaan esittää lakimuutosta Muonion keisarin bisneksien edistämiseksi Pallas-Ounastunturin kansallispuistossa. Ketkä tässä ovat keisarin bisnes-kumppaneita?

#15: Erkki Kitkiöjoki - Rakennettakkoon "Vanha Pallas" 

Mielenkiintoinen ajatus, ja tulevaisuutta ajatteleva suunta.  Mutta ongelma on: Irreversible development.

Siis kääntymätön Industrial kehitys. Isot rikkaat tyypit kenellä on paljon "läskiä" ja kehittävät suurempia Hotellia, heidän monien vuosien omien tunteiden palkitseminen läähättää; "lisäää, lisää, lisää".  Ei millään voisi mennä entiseen nahkaan.

Ne tarvitsee jotain vaikuttavaa; sydänkohtaus, auto kolari, pulison kuolema, lapsien menetys tai jotain vastavaa ennen kuin he hoksaa miten ahneita mässäilijöitä he olevat.  Ihan sokeita luontoon, ihan turhaantuneita yksikertaiseen luonolliseen elämään, ihan tuntomattomia luonnon eläimien suhteen (lateral thinking).  He kyllä suunnittelevat miten voisi eristää/rakentaa seinää heidän ja luonnon väliin, K_ _ _ _ P_ _ _ _ _ sille miten heidän rakentaminen vaikuttaa toisiin ihmisiin/luontoon/tulevaisuuteen, he kyllä osaavat puhua oikeita sanoja ja näytellä tunteellista.