VETOOMUS JYRKI KATAISEN EROTTAMISESTA

Liitän tähän yhden blogeista! Kannattaisi allekirjoittaa adressi ja tämä mies saada esiin medioissa!

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/

Pankkivalvontapuheet täyttä luikuria
Kirjoittanut Pauli Vahtera. 81 kommenttia

Kansalaisille on koko eurokriisin ajan syötetty pajunköyttä. Ehkei meille ole valehdeltu, koska päättäjät eivät ole itsekään olleet tietoisia, mitä oikein tekevät ja miksi. Uusin valhe on päätös yli maiden ulottuvasta pankkivalvonnasta, niinkuin sillä olisi mitään muuta kuin propagandamerkitystä eurokriisissä.

Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan suurin uusi asia, josta EU-huippukokouksessa kesäkuun lopulla sovittiin, koskee eurooppalaista pankkivalvontaa. Kataisen mukaan päätös yhteisen pankkivalvojan perustamisesta oli paljolti Suomen aikaansaannosta. Tällä niskalenkillä ostetaan taas lisäaikaa ja suuri romahdus odotuttaa itseään vähän kauemmin.

Suomen valtionvelka 1995 oli 60 miljardia euroa. Sen jälkeen elimme noususuhdanteessa ja vuosituhannen alun huippusuhdanteessa vuoteen 2008. Velkaa pystyttiin lyhentämään vain kuusi miljardia euroa, vaikka hyvän verotulon kehityksen lisäksi valtion omaisuutta myytiin 16 miljardilla eurolla. Pelkästään näillä luvuilla voidaan nähdä, ettei Suomi pysty ikinä maksamaan edes omia velkojaan, saatikka Välimeren maiden velkoja. Siihen nähden eurooppalainen pankkivalvonta on puhdasta kansalaisten sumuttamista.

Pankkimaailman luvut ovat käsittämättömiä. Espanjalaisen Santander pankin voitto viime vuonna oli 8 miljardia euroa ja se hallinnoi 1400 miljardin euron varoja. Amerikkalainen JPMorgan Chase & Co. pankin voitto oli 19 miljardia dollaria ja se hallinnoi 2266 miljardin dollarin varoja. Nordean voitto oli 2,6 miljardia ja hallinnoitavat varat 716 miljardia euroa. Nordean oma pääoma on 26 miljardia. Ainoa, mitä näistä luvuista jotenkin voi ymmärtää on Santanderin maksama 20 miljoonan euron sopimuksen purkusakko Kimi Räikköselle sen tullessa Ferrarin ja Fernando Alonson sponsoriksi.

5,5 %:n arvonalennukset Santanderin lainoihin ja sijoituksiin veisi pankin omat pääomat kokonaan, Nordealla riittää 3,5 %:n menetykset.

Suomen valtion menot tänä vuonna ovat talousarvion mukaan 52 miljardia euroa. Jokaisen tulisi näistä luvuista ymmärtää kuinka herkässä pankkitoiminta maailmanlaajuisesti on. Ensimmäiseksi pitäisi kieltää kaikenlaiset bonukset pankkien henkilökunnalta, koska jo voiton laskenta on mahdoton asia. Talletuspankit pitää erottaa sijoituspalveluja tarjoavista pankeista, koska riskit ovat niin valtaisat. Taantuma vaarantaa pankkitoiminnan, mutta jokaisella maalla on tarpeeksi tekemistä omien pankkiensa pelastamisessa. Pienellä Suomella ei ole mitään resursseja taata suurempien maiden pankkien velkoja.
Valvonnalla ei ole estetty yhdenkään suuren kriisin syntyä

Suomen pankkikriisi alkoi 1980-luvun lopulla. SKOP ryhmä oli käytännössä konkurssissa jo 1988, mutta rahoitustarkastus huomasi sen vasta 1991. SKOPin aiheuttamat vahingot kasvoivat turhaan monen vuoden ajan.

USA:ssa on valvontaa pörssiyhtiöihin, pörssiin ja pankkeihin. Kuitenkin siellä ovat syntyneet Enron, Lehman Brothers ja subprime kriisi. Enronin jälkeen luultiin, että valvontaa ja sen byrokratiaa lisäämällä saadaan laadukkaampaa tilintarkastusta. Mentiin ojasta allikkoon ja tilintarkastuksen laatu heikkeni. Turhan byrokratian laatu on sentään huipputasoa.

Yksikään eurooppalaisen pankin valvoja ei huomannut, kun amerikkalaiset paketoivat koristepaperiin ja hienoihin lahjanaruihin käärittyjä tyhjiä myttyjä toinen toisensa päälle ja myivät eurooppalaisille sijoittajille.

Espanjassa kukaan ei nähnyt, että sinne rakennettiin velaksi miljoona tyhjää asuntoa, joita kukaan ei tarvinnut ja jotka edelleen ovat myymättä. Ulkomaiset pankit kantoivat kilvan rahaa Espanjaan.

Italiaan sopii että maitoa ja mafiaa kaupannut Parmalat oli kupla, jossa oli valvojina puolet maailman neljästä parhaasta tilintarkastustoimistoketjuista.

Suomessa joku Vahtera näki 1999 että Nokian pörssikurssissa oli suurin osa ilmaa ja osakkeita ostivat innoissaan niin kotimaiset kuin ulkomaisetkin maailman parhaat sijoitusasiantuntijat kilvan. Sijoitusasiantuntijat ja kauppakorkeakoulun rahoituksen professori jopa väittivät, ettei kirjoituksessaan ”Kun maailma ei riitä” Vahtera ymmärrä pörssistä mitään. Ja niin alkoi pari vuotta kirjoituksen jälkeen Nokian pörssikurssin romahdus, joka tätä menoa puhkaisee lattian.

Amerikkalainen Bernard Madoff oli pörssijumala, joka istuu nyt 150 vuoden vankeuttaan huijauksesta, jota valvojat eivätkä suursijoittajat koskaan nähneet 20 vuotta kestäneen huijauksen aikana. Parhaat huijaukset tehdään olemalla pukkina kaalimaan vartijana. Madoff toimi NASDissa (National Association of Securities Dealers), joka on Yhdysvaltojen arvopaperialan itsesäätelyelin. Hänen yrityksensä oli yksi avaintoimija kehitettäessä Nasdaqia, jossa hän oli johtokunnan puheenjohtajana ja hallituksen jäsenenä.

Pankeilla on valtion tekemän valvonnan lisäksi tilintarkastajat ja oma sisäinen tarkastus. Tarkastuksen merkityksestä karmeimmin kertovat pörssimeklari Nick Leesonin toimet englantilaisessa Barings Bank-liikepankissa, jotka johtivat noin 1,3 miljardin dollarin tappioihin ja koko pankin luhistumiseen. Allied Irish Bankin USA:n tytäryhtiössä John Rusnak kavalsi 10 vuotta sitten 870 miljoonaa euroa. Ranskan toiseksi suurimmassa pankissa Société Généralessa 2008 paljastuneessa tapuksessa Jérome Kerviel teki viiden miljardin euron suuruisen petoksen. Summat näyttävät hurjilta, mutta Kervielin petos ei ollut sen kummempi kuin pankin yhden vuoden voitto.

Brittiläinen Barclays-pankki maksoi nyt kesällä 360 miljooan euron sakot libor-koron laittomasta ohjailusta. Laiton järjestely on tapahtunut 2005-2009 eli kauan asian selviäminen kesti. Nyt tutkitaan myös mahdollisia euribor petoksia. Vain Barclays-pankin hallituksen puheenjohtaja on petoksen takia eronnut, mutta ei häntäkään olla kaltereiden taakse viemässä.

Eduskunta on valinnut yhdeksän pankkivaltuutettua valvomaan Suomen Pankin toimintaa. Ovatko valvojat huomanneet kuinka Suomen Pankki on tehnyt miljardien eurojen sitoumukset riskipapereihin. Jos ovat, miten pankkivaltuusto on vaikuttanut siihen, että veronmaksajien rahat ovat turvassa Suomen Pankissa.
Valvojat ovat aina huijareita jäljessä.

Eurooppalainen pankkivalvonta on helpommin sanottu kuin tehty. Eurokriisissä olevien maiden Kreikka, Espanja, Portugali ja Italia kielet ovat jo sellaisia, ettei niitä hyvin taitavia valvojia noin vain löydy muista maista. Jokaisessa maassa pankkitoiminta on erilaista, joten käytännössä jokaisen maan omat valvojat tulisivat työn tekemään. Siis samat, jotka tähän asti ovat työssään epäonnistuneet.

Anteeksi vaan. Elämäntyöni valvontaa tehneenä voin tunnustaa, ettei valvojiksi koskaan ala nuorison parhaat voimat. Valtion palkkalistoille valvojiksi saadaan porukkaa, joka ei taitaisi oikeissa töissä menestyä. Rahoitusmarkkinat imevät valvojia fiksumpaa väkeä ja mikä pahinta, liian monen käyttövoima on ahneus. Moraalille ei silloin jää tilaa.

Tilanne on kuitenkin olennaisesti muuttunut paremmaksi ajoista jolloin olin 1970-luvulla pankissa töissä. Silloin naureskeltiin, että pankin alkoholisoituneet konttorinjohtajat siirrettiin pankin sisäiseen tarkastukseen. Onko sisäinen tarkastus tehostunut vai onko kyse Mission impossible, jonka vain tarujen sankarit voivat ratkaista. Entä mitä sisäinen tarkastaja poloinen voi tehdä, jos pankin johto päättää ottaa miljardin riskin ostamalla joitain huuhaapapereita markkinoilta. Ei mitään.

Huijarit eivät aina itsekään tajua, minkälaisia neutronipommeja rakentavat. Ketjun alussa olevat ehtivät saada omansa ja pankkiirit bonuksensa ja pommi kasvaa kuin lumipallo kiertäessään maailmaa. Kun se räjähtää euroalueelle, päättää Suomen hallitus osallistua tuhojen maksamiseen. Ikäänkuin kyse olisi Haitin maanjäristyksen kaltaisesta luonnonvoimasta, jonka uhrit on pelastettava humanitäärisyyden nimissä.

Vaikka valvojat olisivat tehtäviensä tasalla, he ovat aina myöhässä. Se miljoonasensimmäinen Espanjan tyhjä asunto ehditään rakentaa ennenkuin yksikään valvoja tajuaa, että pieleen on mennyt.

Ja vaikka huomaisivat, heillä ei ole mitään valtuuksia saada hulluutta pysäytettyä. Monet henkilöt on Euroopan Unionin staffista erotettu esittäessään totuuksia, jotka ovat päättäjille kiusallisia. Ja jos joku uskoisikin, että pieleen mennään, kestäisi vuosia ennenkuin monikansallinen päätöksentekokoneisto saa mitään korjausliikkeitä aikaan.
Tilinpäätössäännökset mahdollistavat huijaukset

Säännösten mahdollistamaa tietoharhaa voi kuvata hyvin Nokian karttayhtiön arvon kautta. Nokia maksoi 5,7 miljardia euroa tappiollisesta Navteq yhtiöstä, jonka liikevaihto oli vain 0,4 miljardia euroa. Sen tasearvo on käytännössä edelleen sama vähäisten poistojen jälkeen. Nokia tekee tappiota ja koko yhtiön arvo on pörssissä enää 5,8 miljardia euroa.

Samalla tavalla pankkien ja sijoittajien rahat tärvänneet päättäjät arvottavat roskapaperinsa. Kukaan ei myönnä, että käteen on jäänyt arvoton Musta Pekka. Ja kun tappioita ei myönnetä, on voitu maksaa miljoonien bonukset näille veijareille.

Maailman pörssihistoria on täynnä kuplia ja kuplien puhkeamisia. Vedätykset nostavat heti tulosta ja tasearvoja, mutta arvojen alennukset tehdään vuosia myöhemmin. Kun yksi kupla puhkeaa, kaatuvat muut dominopalikat.

USA:ssa subprime luottoja myönnettiin 1.300 miljardia dollaria. Ne eivät kaikki olleet roskalainoja, mutta asuntojen hintojen romahdus luottokuplan puhjettua romahdutti ainakin viidesosan luottojen arvosta. Iso osa näistä luotoista oli myyty Eurooppaan kauniisti paketoituna. Suomen hallitus on puhunut paljon Lehman Brothers konkurssin seurauksista Suomen bruttokansantuotteen romahdukseen. Tämä puhe on palturia, koska subprimekriisin jälkeen amerikkalaisten pörssiyhtiöiden markkina-arvoista katsosi 4000 miljardia dollaria. Kyse oli kaikkialle levinneen kuplan puhkeamisesta, mikä olisi tapahtunut joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin. Siksi Suomenkin BKT oli savijaloille rakennettu, joten sen romahdus oli ennustettavissa. Välimeren maiden tukemista ei siten voi perustella Suomen omien etujen turvaamisella. Vielä huolestuttavampaa on se, että niin monen suomalaisenkin eläketurva perustuu tällaiseen pörssipeliin ja kuplatalouteen.
Miljardivirheiden tekijät eivät koskaan vastaa mitään mistään

SKOPilla oli konkurssiin mennessä 19.9.1991 velkaa ulkomaille 34 miljardia markkaa. Katastrofin päävastuulliset Christopher Wegelius ja Juhani Riikonen eivät menettäneet mitään, mutta veronmaksajat maksoivat heidän ottamansa velat viimeiseen penniin.

Kun pankkitarkastusvirasto (PTV) oli epäonnistunut työssään surkeasti, sen nimi muutettiin 1993 Rahoitustarkastukseksi (RATA). Yksikään valvoja ei saanut potkuja, johtajat taisivat päästä ennenaikaiselle hulppealle eläkkeelle. No ei nimi miestä pahenna. Siksi tänään meillä on Finanssivalvonta.

Kun aikanaan Suomen kansa kärvistelee Katainen-Urpilainen-hallituksen tekemien takuutuksien kanssa, ovat päätökset tehneet hallituksen jäsenet ja asiaa valmistelleet virkamiehet turvassa hyvissä viroissa, eivätkä he osallistu virheidensä maksamiseen. Toisin kuin yrittäjät, jotka konkurssin jälkeen ovat menettäneet elämänsä ja usein vielä perheensä.
Kansalta varastetut rahat ovat oikeaa rahaa

Kaikesta takuutus-, takaus- ja virtuaalirahapuheesta johtuen ihmiset eivät enää ymmärrä, että pankkikriisin taustalla olevat sadat miljardit eurot ovat oikeaa rahaa. Kun subprime-roskalainat paketoitiin katinkultapaperiin ja myytiin eteenpäin, osto maksettiin oikealla rahalla. Kun roskapaketti myytiin uudessa pas...kapaketissa eteenpäin, osto maksettiin oikealla rahalla. Kun roskalainoista on maksettu isoja korkoja, on korot maksettu oikealla rahalla. Kun tästä roskasta tuli mukamas oikeaa tulosta, maksettiin pankkiireille satojen miljoonien bonukset, jotka nekin maksettiin oikealla rahalla.

Hokee hallitus mitä tahansa takuista, joita ei ole maksettu, on kyse samasta kuin takaajat Suomessa maksavat takaamansa lainat kun velallinen tulee maksukyvyttömäksi. Kreikka, Espanja ja Italia eivät koskaan pysty maksamaan velkojaan, joten jossain vaiheessa takaajat maksavat velat. Tosin ei takaajillakaan mitään rahaa ole. Jos Kiina ja muut lainanantajat sanovat, ettei enää uutta lainaa tipu, on edessä romahdus. Tuskin Kiina kohteliaasti katsoo rahojensa katoavan molokin kitaan. Voimme yrittää huijata velkojiamme käynnistämällä hyperinflaation maksaaksemme leikkirahalla velkamme. Mutta eivät kiinalaiset niin tyhmiä ole. He ottavat varamme haltuunsa, jos ei hyvällä niin väkisin. Ehkä meistä tulee kiinalaisten orjia.

Tämän päivän orjat eivät edes huomaa olevansa orjia. Sillä niin kiltisti maksamme päättäjiemme virheiden takia ulkomaille orjabonuksia sähköä kuluttaessamme, autoa katsastaessamme, maata lannoittaessamme ja leipää syödessämme, televisiota katsoessamme, pankissa asioidessamme ja jopa moottoriteitä ajaessamme. Mitähän velkaa meille antaneille jää nyt kun kansainväliset mainarit tyhjentävät luonnonvaramme ilmaiseksi jättäen jäljelle vain raiskatun maan. Itse asiassa valtion velan korot ovat pikkurahoja näitä rahoja ulkomaille siirtäessämme. Jättäkää meille edes vesi.

Petoksella ansaitut rahat on maksettava takaisin. Siis silloin kun petos on tuhansia euroja. Kun varastetaan satoja miljoonia euroja, ei kukaan peri rahoja takaisin, koska veronmaksajat ovat olemassa. Nykytekniikalla olisi helppo jäljittää rahan ketju ja saada huijatut rahat takaisin. Vaikka rahat olisi piilotettu veroparatiiseihin. Jos veroparatiisit eivät tietoja ja rahoja anna vapaaehtoisesti, voidaan aina pistää paikalle laivasto. Onhan Britannian laivasto käynyt sotaa Falkland saarilla, miksei siis myös Cayman saarilla. Cayman saarten saartaminen olisi helppo juttu, koska se ei ole omavarainen. Kun veronkiertoa avittavat pankkiirit ovat nälässä muutaman viikon, alkavat pankkitilien salat murtua. Mutta sitä ei tehdä, koska niin monen päättäjänkin korruptiorahat ovat veroparatiisien pankkitileillä.

Jos valvojat joskus tekevät petoksilla anastetun rahan palautusketjun selvitystä, he tekisivät oikeaa työtä, jolla on merkitystä kansakunnille. Valvonnan ennaltaehkäisyyn en usko. Onhan se nähty Välimeren maissa, joissa korruptio, tukihuijaukset ja veronkierto ovat arkipäivää, osa sikäläistä elämänmuotoa. Ja se jatkuu niin kauan kuin Suomi maksaa veronkierron mahdollistaman yli varojen elämisen.