Ymmärrän paikallisista vedenkorkeuden vaihteluista johtuvan vastustuksen Arrakosken voimalaa kohtaan. Sen sijaan taimenen uhanalaisuuden käyttäminen käsikassarana tässä asiassa ei käy järkeen. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan syy Päijänteen taimenkannan vähäisyyteen on liikakalastus. Istutetutkin kalat nostetaan järvestä pois liian nopeasti ja pieninä.

Ehdotankin, että kannan ehtymisen ajaksi kielletään järvitaimenen kalastus Päijänteen ja lähivesistöjen alueella ("catch & release" sallittu). Muutama lisäkutupaikka ei tunnu missään, jos kalat jokatapauksessa kiskotaan pois vesistä ennen kun ne ehtivät kasvaa ja lisääntyä. Miten ylipäänsä on mahdollista, että uhanalaista kalakantaa saa pyytää??

Istutuksia voi tietenkin myös lisätä, jos kalojen luonnonllinen lisääntyminen ei kertakaikkiaan riitä kaikkien kalamiesten välttämättömiin tarpeisiin.

#54: V***npiipertäjä - Järvitaimen pyyntikieltoon?

Yhdyn ihmettelyysi. Voimalan toimilupahakemukseen liittyvän kalataloudellisen selvityksen mukaan jopa yli 90 % taimenista on päätynyt Päijänteessä pyydykseen ennen kudulle nousuaan.

Saman selvityksen mukaan Arrakosken nyt kuivana oleva alajuoksu olisi koko vesireitin paras taimenen poikastuotantoalue. Sen potentiaali olisi n. 350 poikasta vuodessa. Kalamiesten "välttämättömiin", saati kannan vahvistumisen kannalta oikeasti välttämättömin tarpeisiin nähden tämä on pieni luku. Koko vesireitin potentiaali on tietysti suurempi.

Taimen kutee jo nyt vesireitin suulla Padasjoen Kirkkojoessa ja ylempänä Vierunkoskessa. Siellä on ensimmäinen nousueste, vanha pohjapato, johon ELY-keskus aikoo hoitaa kalatien jo ensi kesänä. Kyllä reitillä on kaikki edellytykset muodostua tärkeäksi lisääntymisalueeksi. Siihen muodostuisi luultavimmin myös paikallisia taimenkantoja. Reitin varrella ainakin syvät ja muikkupitoiset Vesijako- ja Miestämäjärvet Arrakosken voimalapadon yläpuolella voisivat maallikkojärjen mukaan toimia taimenen syönnösjärvinä. Vesijako ja ylempänä sijaitseva Lummenne ovat lisäksi kahteen suuntaan purkautuvia bifurkaatiojärviä, jotka yhdistävät Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöt.

Mitä tulee liikapyydystykseen Päijänteellä, siteeraan ELY-keskuksen lausuntoa: "Tilanne on tältä osin nopeasti muuttumassa, koska Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue on nostanut taimenen alamittaa ja pienintä sallittua solmuväliä. Lisäksi on käynnistetty taimenistukkaiden rasvaeväleikkaus. Saaliiksi saadut eväleikkaamattomat luonnonkalat on aina vapautettava."

On selvää, että jos Arrakoskelle toteutetaan kalatie ja jatkuva juoksutus vanhaan koskiuomaan, koko reitille tarvitaan ankaria kalastusrajoituksia vuosiksi, jopa vuosikymmeniksi. Silloin viisaampien on myös harkittava Päijänteen vetouistelun sääntöjä, suoja-aikoja ja -alueita. Muualla maailmassa catch and release on pikemmin sääntö kuin poikkeus.

Joku aikaisempi keskustelija on todennut, että Päijänne on Suomen suurin istuta ja ongi -allas. Toden totta, Padasjoen laivarannasta, aivan Kirkkojoen suun tuntumasta, lähtee harva se viikonloppu liikkeelle kymmenien uisteluveneiden ja satojen "taistelukärkien" kilpailuhenkinen armada. Taimenparat.